Eräänä iltapäivänä

Olen ennenkin ärtyillyt kosmetiikkateollisuuden innosta tärvellä hyväksi havaitut luottotuotteet. Tärvellyt tuotteet plus lapsen saamiseen liittyvien hormoniheilahdusten tärvelemä kasvojen iho ei ole hyvä yhdistelmä. Koska mikään kaapista löytyvä ei toiminut ja uusien tuotteiden etsintä on aina samanlaista hakuammuntaa, päätin mennä sinne, missä en koskaan ole käynyt - hippikosmetiikan nettikauppoihin. Nyt olen hurahtanut sekä luontaiskosmetiikkaan että mineraalimeikkeihin.

Pure Nuff Stuff on nimestään huolimatta ihan kelpo englantilainen firma, joka valmistaa kosmetiikkaa mahdollisimman vähin ja luonnonmukaisin raaka-ainein. Luontaiskosmetiikkatuotteisiin on kokemukseni mukaan usein lisätty melko ärtsyjä tuoksuöljyjä, joista kaltaiseni hajukammoinen yksilö ei tykkää yhtään, mutta näistä on saatavana myös tuoksuttomia vaihtoehtoja tai sitten niissä tuoksuvat vain raaka-aineet itse - esimerkiksi ruusuvesi-kasvovedessä on oikein miellyttävä tuoksu. Sarjan tuoksuton kosteusvoide on hyvä, mutta muka kevyesti kuoriva avokado-puhdistusaine on muuten miellyttävästä olemuksestaan huolimatta sittenkin liian karheaa kasvoilleni. Sitä voi siis käyttää kuorintavoiteena, mutta edelleen tarvitsen jonkun toisen putsarin.

Mineraalimeikkejä tilasin Lily Lololta, koska googlettelun perusteella niiden hinta-laatusuhde vaikutti hyvältä ja kaupasta oli mahdollista tilata myös testereitä. Itsekin tilasin testerit ensin ja niiden perusteella sitten päättelin itselleni sopivan meikkipuuterin sävyn (miksi suomalaiset usein puhuvat mineraalimeikkivoiteesta, vaikka ne ovat aina nimenomaan puuterimaisessa muodossa?). En ole ikinä oppinut tulemaan toimeen meikkivoiteiden kanssa, koska ne ovat a) paksua pakkelia, b) väärän sävyisiä, vaikka kysyisi myyjältä apua c) hankalia levittää sekaiholle, d) mainoksista bongaamani tuotteet eivät ikinä sovi ihotyypilleni, mutta mineraalipuuteri on ihan toista maata. Sen levittäminen iholle onnistuu kätevästi isolla sudilla ja lopputulos on kevyt ja luonnollinen. Tykkään kovasti.

Puuterin lisäksi tilasin luomivärejä ja valokynää vastaavaa säihkypulveria, niitä en ole vielä testannut. Palaan asiaan tuonnempana, jos tarve vaatii.

Pankkitililleni ilmaantui tänään rahaa tullihallitukselta. Nyt voimme siis julistaa onnettoman tullirajojen yli tapahtuneen nettishoppailuyritykseni päättyneeksi. Opening Ceremony maksoi rahat kengistä takaisin saman tien, tulli oli hitaampi (niinkuin olin arvellutkin - olin myös ennakoinut, ettei homma tule kerralla selväksi, ja niinpä jouduinkin lähettämään heille lisää papereita, kun en ollut tajunnut, että tietyt tullipostista saamani, keskenään hyvin samannäköiset laput eivät olleet toistensa kopioita, vaan erillisiä asiakirjoja). Jäin lopulta miinukselle Yhdysvaltoihin lähetetyn kirjatun paketin verran, vajaan neljäkymppiä. Pidän niitä oppirahoina protektionismin toiminnasta käytännössä.

Ja minähän tosiaan sain ne sandaalit kuitenkin, Camperin omasta verkkokaupasta ystävällisen ja henkilökohtaisen palvelun kera. Tänään on puolivuosittaisen varustehuollon aika ja ne ovat menossa takaisin laatikkoonsa odottamaan ensi kesää. Nyyh.

*

Jokin aika sitten etsiskelin halvempia kosmetiikkatuotteita, kun huomasin, etteivät ne kalliitkaan aina ole niin hyviä.

Mulla on nyt kaksi uutta suosikkia: Max Factorin Masterpiece-ripsiväri (ei kökköönny ja harja on hyvä, toisin kuin edellisessä viestissä mainisemassani MAC:in ripsarissa, sen harjalla väriä meni aina vähintään yhtä paljon ripsien ympärille kuin ripsiin) ja apteekista saatava Ceralan-perusvoide (paitsi kroppani, myös ihoni on sattuneesta syystä muuttunut rutikuivaksi, ja Ceralan on oivallinen varsinkin kasvoille).

Bongasin tämän ulkonäköruodinnan ensin Katalta ja sitten Minhiltä, ja se sopii mainiosti jatkoksi kosmetiikkakatsaukseeni.

Vartalopohdintojen taustoittamiseksi tässä toissapäivänä otettu kuva ulkomuodostani, kuvassa tasan 38 raskausviikkoa täynnä. Vatsassani oleileva kaveri on siis tulossa ulos ihan lähiaikoina.

1) Oletko tyytyväinen ulkonäköösi?
Olen. Tosin varsinkin vartaloni poikkeaa tällä hetkellä aika reippaasti normaalimitoistaan, enkä vielä tiedä, millaiseksi se aikanaan palautuu. Joitain pysyviä muutoksia varmaankin jää, mutta ne kuuluvat asiaan.

2) Mitä muuttaisit ulkonäössäsi?
Pitkään halusin pienemmät jalat, mutta nyt olen jo tottunut näihin. Kenkien mallilla pystyy yllättävän paljon vaikuttamaan siihen, miltä jalat näyttävät suhteessa kroppaan.

3) Mitä muut ovat kehuneet ulkonäössäsi?
Nenää, silmiä, hiuslaatua ainakin.

4) Meikkaatko päivittäin?
Aina silloin, jos tiedän olevani lähdössä ovesta ulos (pitemmälle kuin lähikauppaan).

5) Perusmeikkisi?
Ripsiväri, luomiväri, luomien pohjustusvoide, puuteri, kulmakarvageeli, valokynä, poskipuna.

6) Hiustesi väri & pituus?
Väri on oma (eli tummanruskea), pituus vähän venähtänyt polkka eli melkein olkapäihin asti ulottuva.

Suunnitelmissa on tehdä tälle (taas kerran) jotain radikaalia, mutta kattellaan sitä sitten kesemmällä. Loppukeväästä en kuitenkaan todennäköisesti ehdi kampaajalle, joten tällä hetkellä pääasia on se, että hiukset ovat helppohoitoiset eivätkä kovin nopeasti kasva pois mallistaan (paitsi otsatukan osalta tietenkin).

7) Kuinka usein…

…värjäät hiuksiasi?
En ole värjännyt hiuksiani ainakaan seitsemään-kahdeksaan vuoteen, enkä kovin todennäköisesti lähde värjäyskierteeseen uudelleen. Se tulee kalliiksi ja lopputulos tyydyttää aina pari viikkoa kerrallaan.

…peset hiuksesi?
Joka päivä. Herään aamuisin tukka pystyssä ja olen liian laiska vääntelemään sitä erikseen kuosiin, joten pesen sen samalla kun käyn suihkussa.

…käyt suihkussa?
Ks. edellinen kohta, eli joka aamu.

…kuorit ihoasi?
Silloin kun muistan. Unohdin mainita kuorinta-aineet kosmetiikkakatsauksessani - mulla on kasvoja varten joku Cliniquen mömmö ja vartalolle Body Shopin hyvin miedosti sitruunaruoholle tuoksuva SPA(!)-kuorinta-aine. En ole ihan varma, onko kummastakaan mitään hyötyä oikeasti.

…käyt kosmetologilla?
Olen käynyt elämässäni kaksi kertaa kosmetologilla. Kumpikaan kerta ei ollut sellaista arjen luksus -tyyppistä hemmottelua kuin olisin toivonut eikä ihollekaan tapahtunut ihmeitä, joten käytän rahani mieluummin muuhun.

…poistat ihokarvojasi?
Talvisin satunnaisesti, kesällä säännöllisesti.

…käyt solariumissa?
En ole ikinä käynyt.

8) Miten pidät hiuksiasi?
Auki ja vapaasti roikkuvina, koska hiuslaatuni ei suosi esimerkiksi kiinni pitämistä ilman lakkakerroksia.

9) Miten tukkasi on nyt?
Ks. edellinen kohta.

10) Rasvaatko ihoasi?
Iltaisin. Varsinkin pallovatsaa on tullut rasvattua innokkaasti, raskausarpien välttämiseksi.

11) Tyypillisimmät vaatteesi?
Mustat tai harmaat, mukavat ja persoonalliset (näistä on jauhettu tässä blogissa aika paljon, en nyt lähde erittelemään sen tarkemmin).

12) Mitä sinulla on nyt ylläsi?
Mustat äitiysverkkarit (ns. vatsapussimallia) ja liian lyhyt t-paita, jaloissa on villasukat (niinkuin aina kotioloissa).

13) Millaiset alusvaatteet on ylläsi?
Mustat ja koruttomat.

14) Kuinka monet farkut omistat?
Varmaan yhteensä kymmenet, mutta käytössä ovat vain yhdet. Tai siis olisivat, jos mahtuisivat päälle.

15) Millaisia kenkiä käytit viimeksi?
Kävin eilen illalla lähi-delissä jaloissani UGG-bootsit ilman sukkia! Tällä vatsalla sukkien laittaminen jalkoihin on melkoista ähellystä, mitkään kengät eivät oikein tahdo enää mahtua ja UGG:ien turkispinta tuntuu erittäin miellyttävältä paljaita jalkoja vasten. Ne tosin alkavat olla suhteessa keleihin vähän liian lämpimät ja talviset, pitäisikin etsiä vielä jotkut muut lyhyiden matkojen helposti jalkoihin kiskaistavat popot lähikauppa- ja kahvinhakureissuja varten.

16) Millaista takkia pidit viimeksi?
Samaa Cecilia Sörensenin takkia kuin joka päivä tänä talvena.

17) Minkälaisia rintaliivejä käytit viimeksi?
Bravadon mustia äitiysliivejä.

18) Lempikorusi?
Niitä on useampia, olen joskus kirjoittanut niistä enemmänkin.

19) Käytätkö kynsilakkaa?
En, kahdesta syystä: olen laiska ja kynteni eivät kestä kynsilakkaa (liuskoittuvat ja kellastuvat, vaikka kuinka käyttäisin aluslakkaa).

20) Lempihajuvetesi?
Yhä edelleen Issey Miyaken L’eau d’Issey.

21) Shampoo ja hoitoainemerkkisi?
Sim:in tuoksuton DermaSyd. Löysin sen vasta vähän aikaa sitten, mutta tykkään kovasti.

22) Millaisia sormuksia löytyy sormistasi?
Juuri nyt ei mitään (olen joutunut luopumaan sormusten käytöstä, koska nakkisormeni ovat alkaneet turvota), mutta yleensä niistä löytyy kaksi sileää hopeasormusta, kapeampi vasemmasta nimettömästä ja leveämpi oikeasta keskisormesta.

23) Tarkkailetko painoasi?
En juurikaan, mutta tiedän kyllä yleensä suurin piirtein, mitä painan. Tällä hetkellä neuvolan terkkari hoitaa tarkkailun ns. viran puolesta, ja just nyt painan noin 15 kiloa enemmän kuin normaalisti.

24) Viimeisin ulkonäköösi liittyvä kehu, jonka olet saanut?
Neuvolan terveydenhoitaja sanoi viime viikolla, että olen yllättävän freesin näköinen ottaen huomioon sen, missä vaiheessa raskautta mennään… ilmeisesti jengillä on tapana kulahtaa jossain vaiheessa äitiyslomaa.

25) Menisitkö kauneusleikkaukseen?
En kovin vähäisestä syystä.

26) Minkälainen on meikkipussisi?
Marimekon mustavalkoraitainen pussukka. Käytän sitä vain reissuilla, muuten meikit ovat Ikean pyöreässä koripurnukassa kylppärin pöydällä.

27) Minkä värinen on hiusharjasi?
Puunvärinen.

28) Käytätkö ryppyvoiteita?
En. Silmänympärysvoide poistaa lähinnä turvotusta ja tummia silmänalusia (tai sitten se vaan lupaa niin).

29) Montako käsilaukkua omistat?
Kymmenkunta, eri kokoisia eri tarkoituksiin. Kaikki nahkaa.

30) Onko sinulla lävistyksiä tai tatuointeja?
Ei kumpiakaan (korvissa olevia reikiä ei varmaan lasketa, vaikka ne onkin aikoinaan tehty lävistystekniikalla).

Mulla on ollut kosmetiikka-asioihin liittyen käynnissä kaksikin eri projektia - etsiä käytössäni olleille tuotteille tuoksuttomia ja halvempia vaihtoehtoja. On ollut ihan kiva huomata, että olen onnistunut löytämään useampia tuotteita, joissa toteutuvat molemmat kriteerit.

Jälkikäteen on varmasti helppo arvata, että viime syksynä yltynyt tuoksukammoni juonsi juurensa alkuraskauden pahoinvoinnista. Enää en saa voimakkaista tuoksuista spontaania kuvotusreaktiota, mutten kyllä siedä niitä lähiympäristössäni edelleenkään. On ollut jotenkin yllättävää, miten paljon raskaus on voimistanut hajuaistia - ja samalla on ollut yllättävää huomata, miten sekalaisen valikoiman erilaisia tuoksuja normaalisti tulee kuormanneeksi päälleen joka päivä. Tällä hetkellä oikeastaan kaikki käyttämäni kosmetiikkatuotteet ovat tuoksuttomia, enkä ole käyttänyt hajuvettä koko talvena.

Olen myös vaihtanut pyykinpesuaineet tuoksuttomiin (Erisan, LV jne.) ja nyt ihmettelen, mitä joku mustikkaesanssi ylipäätään tekee pyykinpesuaineessa (se yksi mustalle pyykille tarkoitettu nestemäinen pesuaine, jonka merkkiä en nyt muista, tuoksuu samalle kuin se pahanmakuinen mustikkaesanssivissy maistuu…).

Blogini lukijan vinkistä (kiitos Valli!) löysin lopulta myös tuoksuttoman shampoon ja hoitoaineen Sim:in DermaSyd-sarjasta. Hyvänä bonuksena sarjan tuotteet ovat myös puolta halvempia kuin aiemmin käyttämäni Paul Mitchellin tuotteet. Hiusten muotoilutuotteita en ole vähään aikaan käyttänyt ollenkaan, kun olen huomannut tulevani ilmankin toimeen, mutta tuosta DermaSyd-sarjasta näyttää kyllä löytyvän sellaisiakin.

Ilmankin tulee toimeen -osastolle päätyi myös käyttämäni meikinpuhdistusaine (Cliniquen puhdistusvoide), kun yhtenä päivänä huomasin putelin olevan tyhjä enkä ollut muistanut ostaa uutta tilalle: käytin korvikkeena apteekin Aqualan L -perusvoidetta, jota olen käyttänyt vartalovoiteena jo pitkään, ja nyt puhdistan meikit ja voitelen vatsani samalla tuotteella päivittäin. Kasvovoiteenani toimii jo aiemmin mainitsemani Lumenen herkän ihon voide, ja silmänympärysvoide tulee uudelleenarviointiin vasta sitten, kun nyt käytössä oleva Cliniquen voide loppuu. Vartalon voitelussa pääsee vähemmällä vaivalla, kun vaihtaa talveksi tavallisen suihkusaippuan Natusanin vauvojen kylpyöljyyn - se kosteuttaa kuivaa ihoa tehokkaasti.

Päivittäinen meikkivalikoimani on jo pitkään koostunut ripsiväristä, luomiväristä, luomien pohjustusvoiteesta, kivipuuterista, poskipunasta, kulmakarvageelistä ja valokynästä.

Ärsyttävän mömmöisän Diorshow Unlimited -ripsivärin tilalle ostin sen loputtua jossain kehutun MAC:in Zoom Lash -ripsivärin. Se on koostumukseltaan huomattavasti miellyttävämpää (eli nestemäisempää), mutta erona kalliimpiin tuotteisiin siinä on kova harja, jonka käyttö vaatii vähän opettelua. Luulen kyllä, että siitä saattaa tulla uusi suosikkini.

Luomiväri, poskipuna ja puuteri taas kuluvat käytössäni niin hitaasti, että tällä hetkellä omistamani Diorin ja Cliniquen tuotteet palvelevat minua vielä pitkään. Ja tulen varmaan tulevaisuudessakin valitsemaan luomivärit ja poskipunat Diorilta, ne levittyvät hyvin ja sisältävät just oikean määrän pigmenttiä, eivätkä ole kovin glitterisiä.

Luomien pohjustusvoiteen kanssa tein vielä kertaalleen yhden hutiostoksen, kun menin uskomaan yhtä naistenlehteä, jossa kehuttiin Kanebon uutta tuotetta. En tiedä, mitä sen olisi tarkoitus tehdä, mutta luomia se ei ainakaan pohjustanut niin kuin minä toivoisin tuollaisen tuotteen tekevän, joten jouduin palaamaan takaisin Gloria-lehden (ääks!) kohderyhmän tuotteisiin eli Guerlainiin (jonka tuote on paitsi hyvä, myös riittoisa!).

Valokynän ostan edelleen YSL:ltä, se on hyvä ja riittoisa tuote (ja olen kuullut haukkumisia halpiksista). Kulmakarvageelin taas vaihdoin Diorin tuotteesta takaisin Body Shopin vastaavaan, se kun liimaa kulmat paikoilleen ihan yhtä hyvin.

Yleisesti olen huomannut, että mitä enemmän pähkäilen kosmetiikka-asioita, sitä useampia tuotteita olen voinut kokonaan pudottaa pois valikoimista, kun olen huomannut ne tarpeettomiksi.

Kävin eilen kampaajalla (ja olen enää askelen, tai oikeastaan muutaman sentin päässä kauttaaltaan tasamittaisesta hiuspehkosta, eli jääräpäinen otsatukanpoiskasvatusprojektini on loppusuoralla). Kampaaja pesi hiukset ja hiustenleikkuun aikana laittoi niihin hiuksiin jätettävää hoitoainetta, jotain muotoilutuotetta ja lopuksi hiuslakkaa. Kotiin päästyäni jouduin pesemään hiukseni heti uudelleen, sen verran nenäänkäyvä oli noiden päähäni läästittyjen, yksinäänkin voimakkaalta tuoksuvien aineiden yhteisvaikutus.

Nuuskiessani kotikylppäristä löytyviä shampoita ja muotoilutuotteita (jotka ovat jo jonkin aikaa olleet enimmäkseen Paul Mitchelliä, koska olen todennut merkin hinta-laatusuhteeltaan hyväksi - varsinkin hiusten muotoilutuotteiden hinnat ovat usein aika käsittämättömiä, tyyliin 70 euroa yhdestä putelista) totesin nekin aika ärtsyn tuoksuisiksi - vaikka olenkin yrittänyt valita aineet miedoimmasta päästä. Olen joskus joutunut luopumaan muuten hyvästä muotoilutuotteesta siksi, että sen tuoksu kävi hermoilleni. Tuli mieleen, että olisi aika kivaa, jos ei tarvitsisi aina kuorruttaa itseään epämääräisellä, keinotekoisella tuoksusekamelskalla.

Green Life for a Fashion Freak -blogin Nei pohti samaa asiaa vähän aikaa sitten - hän tosin oli haistellut lähinnä luonnonmukaista kosmetiikkaa ja dödöjä. Ongelma ei siis koske vain hiustuotteita eikä välttämättä poistu vaihtamalla tuotteet luonnonmukaisempiin.

(Tässä vaiheessa pitää mainita ystäväni, joka kempparikaupan myyjän suosituksesta oli ostanut Dr. Hauschkan ruusuvoidetta ja todennut sen hyväksi ja miellyttävän tuoksuiseksi - kunnes huomasi, että ruusuntuoksun haihduttua voide jätti esimerkiksi kaulahuiviin, johon sitä tietenkin tarttuu kasvoista, varsin tympeän ruokaöljyn hajun. Toiset hajut ovat jo valmiiksi pahoja, mutta toiset muuttuvat salakavalasti hyvistä sellaisiksi.)

Naamataulukosmetiikassa olen jo pitkään luottanut Cliniquen tuoksuttomiin ja allergiatestattuihin tuotteisiin (uusin suosikkini on nimihirviö Dramatically Different Moisturizing Lotion, joka siloitti korppukuivaksi äityneen naamani muutamassa viikossa ihanan pehmeäksi). Vartalovoiteenani on apteekin niinikään tuoksuton Aqualan L ja käytän myös tuoksutonta dödöä. Jos tahdon erikseen tuoksua joltain, valitsen jonkun miedon parfyymin (eli sen iänikuisen Issey Miyaken, koska myös parfyymin ostaminen käy hermoilleni tuossa aiemmassa kirjoituksessani mainitsemieni tuoksuvaikeuksien takia), usein en käytä sitäkään. Saippuoidenkin on hyvä olla hajuttomia tai ainakin mahdollisimman mietoja, ainoana poikkeuksena Korresin seetrintuoksuinen suihkusaippua, joka tuoksuu miellyttävästi ihan oikealle havupuulle ja jotenkin piristää aamuisin.

Tuoksuttomia ihovoiteita, dödöjä ja saippuoita on siis olemassa, valinnanvaraakin löytyy ja olen onnistunut poimimaan niiden seasta mieleiseni. Mutta mistähän ihmeestä löytäisin tuoksuttomia hiustuotteita? Niiden pitäisi vielä olla laadukkaita, toimia niinkuin lupaavat eiväkä ne saisi kerääntyä hiuksiin ja litistää niitä. Jos niitä jostain kiven alta sattuisikin löytymään, seuraavana ongelmana on se, etten enää viitsisi ostaa viittäkymmentä purkkia hylätäkseni niistä 49 siksi, etteivät ne täytä niuhoja laatukriteereitäni. Olen tehnyt sen tarpeeksi monta kertaa meikkien, kosmetiikan sun muun kanssa enkä enää jaksaisi. Ja koska laatutuotteiden hinnat kuitenkin ovat korkeita elleivät holtittomia, en haluaisi tuhlata kaikkia rahojani kokeiluihin. Siispä kaipaisinkin suosituksia - onko joku teistä lukijoistani onnistunut löytämään hyviä, tuoksuttomia hiustenhoitotuotteita?

Kävin eräässä keskustan suuressa tavaratalossa kosmetiikkaostoksilla hankkimassa lisää pitkäaikaisia luottotuotteitani, Cliniquen kuivan ihon Superdefense-kosteusvoidetta ja All About Eyes Rich -silmänympärysvoidetta. Maksettuani ostokset myyjä vilkaisi minua, penkoi tiskin alta näytepakkauksen Repairwear-silmänympärysvoidetta, antoi sen minulle ja totesi, että tällaista ravitsevampaa voidetta kannattaisi käyttää aina välillä.

Ha, enpä arvannutkaan olevani niin kulahtaneen näköinen, että tarvitsen jo jotain anti-aging-voidetta, vaikka liikuinkin kaupungilla flunssaisena ja ilman meikkiä, ruokakauppareissulla.

*

Kulahtaneisuuden vastapainoksi kaapeistani löytyy kasoittain kuohkeita villaneuleita ja -asusteita, ja niiden saaminen taas jokapäiväiseen käyttöön on kenties parasta syksyssä. Tykkään kovasti kaikenlaisista kaulaliinoista ja lapasista, sekä itse tehtyinä että kaupoista ostettuina.

Viereisessä taidekuvassa päälläni on musta palmikkoneuleponcho, jonka ostin vuosia sitten Benettonilta ja olkapäälläni roikkuu tämän vuoden ehdoton suosikkilaukkuni, Camperin harmaa nahkapalalaukku.

Päässäni on edellisessä viestissäni mainitsemani patenttineuleinen harmaa La La Berlin -baskeri, joka on ensimmäinen ostokseni My O My:stä. Kerrankin päähine, joka on minun valtaisalle päälleni riittävän väljä! Ensi talvena ei siis pipo kiristä, eh.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän käytän meikkejä ja muita kauneudenhoitojuttuja. Olen jo ajat sitten luopunut hiusväristä (hyvästi juurikasvu), meikkivoiteesta (syy pitää ihosta parempaa huolta, kun ei ole millä peittää se) ja huulipunasta ja pärjännyt hyvin ilman. Rahaa ja aikaakin on säästynyt eikä puute ole tuntunut missään. Tulevana kesänä aion karsia vielä vähän lisää ja luopua muutamasta perinteisestä kesäjutusta:

Kynsilakka
Sormenkynsiäni en ole lakannut vuosikausiin, mutta tähän asti varpaankynteni ovat aina olleet lakatut kesäisin. En kuitenkaan ole tähän päivään mennessä löytänyt kynsilakkaa/aluslakkaa, joka ei haurastuttaisi ja/tai kellastuttaisi kynsiäni (taitaa olla kynnen laadusta kiinni). Ja kun (iso)varpaankynsiltä kestää yli vuoden kasvaa oman pituutensa verran, testaaminen on vähän hidasta ja kynnet suurimman osan aikaa kamalassa kunnossa. Eli kynsilakka veks, tuskin sitä kukaan edes huomaa.

Päivetys
En käytä sanaa rusketus, koska juurikaan rusketu, enkä ajatellut enää edes yrittää. Itseruskettavaa tököttiä olen kokeillut kerran, ja tulos oli valkoisissa säärissäni niin koominen, etten ole toista kertaa ruvennut siihenkään hommaan. Jonkinlaisen normaalista poikkeavan värisävyn saaminen vaatisi suojavoiteiden läästimistä ja auringossakäristymistä, enkä oikein tykkää kummastakaan. Ajattelin pysytellä kalpeanaamana, se on ihon kunnon kannaltakin parempi.

Aurinkopuuteri
Ks. edellinen kohta. Jostain syystä olen tullut ostaneeksi uuden aurinkopuuterin melkein joka kesä, vaikka olen ehkä noin kaksi viikkoa vuodessa niin päivettynyt, että aurinkopuuterista on jotain iloa. En siis tarvitse sitäkään.

Yksi vain kesällä käytössä oleva tuote sentään löytyy, josta en aio luopua: luontaistuotekaupan aloe vera -geeli. Se on mahtavan monipuolinen tuote: se kelpaa kevyeksi aurinkovoiteeksi (ei tietenkään sellaiseen paahteeseen, johon tarvitaan kymmeniä suojakertoimia), after sun -voiteeksi, lievittämään hyönteisenpuremia ja muita syyhyjä ja rauhoittamaan epilaattorin runtelemia sääriä. Sitä voi käyttää tarvittaessa myös kosteusvoiteen korvikkeena.

(Jaa niin, löytyy toinenkin: apteekissa myytävä käsiendesinfiointigeeli. Kalkkiskin voi käydä festareilla, kun on mahdollisuus desinfioida kätensä bajamajakäyntien jälkeen. Ja geelistä on iloa reissuillakin, kun käsien pesu ennen syömistä ei aina onnistu.)