Eräänä iltapäivänä

Muisti palailee pätkittäin. Istuskelin (mustalla nahka)sohvalla lukemassa eiliseen viestiini tulleita kommentteja ja niinkuin nykyään tapanani on, jäin välillä tuijottamaan olohuonettamme hallitsevaa Manhattania. Yhtäkkiä muistin taas yhden unohtuneen ikuisen inspiraation lähteen: Tim Burtonin ohjaaman Batman-elokuvan vuodelta 1989.

Pidän elokuvasta kokonaisuudessaan, mutta varsinaisen vaikutuksen siinä teki kulissi, jossa tarina tapahtuu - Gotham City. Elokuvan production designer Anton Furst kuvailee kädenjälkeään seuraavasti:

We imagined what New York City might have become without a planning commission. A city run by crime, with a riot of architectural styles. An essay in ugliness. As if hell erupted through the pavement and kept on going.

(Lähde: Wikipedia)

Batman-sarjakuvien tekijän Dennis O’Neilin näkemys (sarjakuvien) Gotham Citystä välittyy niinikään Burtonin elokuvasta:

Batman’s Gotham City is Manhattan below Fourteenth Street at eleven minutes past midnight on the coldest night in November.

(Lähde: Wikipedia)

Riot of archtectural styles voisi kuvata omaa tyyliäni niin pukeutumisessa kuin sisustamisessakin: art decoa (Chrysler buildingin katossakin on vähän niinku laskoksia, eikö?), modernismea, funkkista, betonibrutalismia ja muutama satunnainen hökkelikylä sekaan.

Elokuvan nähneet muistanevat sen lopussa kaupungin yllä leijailleet Jokerin viritykset: suuret, myrkyllistä kaasua sisältävät, omituisia otuksia esittävät ilmapallot. Ne olivat vähän (tai oikeastaan paljon…) vinksahtanut versio Macy’s-tavaratalon kiitospäivän paraatista, jollaisia on järjestetty art decon ajoista lähtien. Emedemartan blogista löytyy valikoima kuvia menneiden vuosien oikeista ilmapalloista New Yorkin kaduilla. Ihan järjettömän hienoja.

Olen huomaavinani niiden ulkonäössä jotain yhtäläisyyttä näiden kavereiden kanssa.

Trailerista löytyy myös Jaakolle inspiraatiota vähän värikkäämpään miesten pukeutumiseen.

Kehuskelin eilen, että olen saanut siivousprojektini alkuun järjestämällä korut. Minulla on koruja kahdessa paikassa: käytössä olevat korut ovat olleet hujan hajan yöpöydällä (niiden on oltava esillä, sillä muuten en muista käyttää niitä) ja loput on arkistoitu yöpöydän laatikkoon.

Yritin jonkin aikaa hillitä yöpöydällä vallitsevaa sekamelskaa käyttämällä kasariaarre-kassalipasta korurasiana, mutta siellä ketjut ja korvikset menivät suloisesti solmuun keskenään. Kassalipas on nyt yöpöydän laatikossa toimittamassa arkistoitavien korujen säilytysvälineen virkaa (ne eivät todellakaan kaikki mahdu siihen, mutta on siitä jotain apua), ja yöpöydälläni pitää koruja järjestyksessä isäni vuosia sitten tekemä puinen lokerikko:

Lokerikko on paitsi kaunis sisustusesine, myös varsin oivallinen tarkoitukseensa. Seuraavaksi ohjelmassa lokerikon sisällön lähempää tarkastelua:

Puinen bambi-riipus pitkässä ketjussa ja kankainen linturiipus Emedemarta. Punainen akryylimuovinen pisarariipus Sirena con Jersey. Posliininen avainriipus Veera Kulju. Kasan päällimmäisenä uusin löytöni, kullanvärinen nahkainen ranneke tekstillä Of course nothing else than another additional something, Bless (tuo teksti iski huumorintajuuni välittömästi).

Vinyylilevystä tehty rannerengas, Secco. Sen alla harmaa ja musta muovirengas Cooee. Kauris-rintaneula Tatty Devine. Kuvasta katoava kissa -rintaneula on lahja, ostettu käsittääkseni Etsystä. Ruusukvartsisormus on 30-vuotislahja, Kalevala Koru.

Sydän- ja kissariipukset ketjuineen Aarikka. Nahkainen pussukkariipus Prodotyp. Pöllökorvikset lahja, ilmeisesti Etsystä. Vaaleanpunainen lasiriipus, lahja. Kultainen sydän on rippilahja!

Jotain aivan muuta on yhtä aikaa kultaisen nahkarannekkeen kanssa löytämäni toinen Bless-koru:

Kyseessä on siis harmaalla materiaalilla pinnoitettu iso hakaneula, vähän vastaava kuin ne, joita käytetään kietaisumallisissa kilttihameissa pitämään helmat aisoissa. Kuvassa se killuu neuletakin napinlävessä, mutta se saattaisi näyttää paremmalta jonkun löyhäpintaisemman neuleen rinnuksessa (tuosta neuletakista en uskaltanut tunkea sitä läpi, ettei jäisi reikää). Ja tietenkin sillä voi kiinnittää erilaisia asioita paidankauluksista kaulaliinoihin.

(Kun kerran aloitettiin, luetellaan nyt vielä vaatteidenkin merkit: neuletakki A.P.C. ja violetti toppi, jossa laskokset kauluksessa ja nauhakuja vyötäröllä O Belgium.)

Alberton kaverina Barcelonasta Helsinkiin matkusti pieni lintu:

Ketjussa roikkuva pyöreä tyyny, johon on piirretty lintu on Emedemartan tekemä kaulakoru, jonka siis ostin Duduá-nettikaupasta. En ole ihan varma, mikä lintu tuo on, mutta se kyllä näyttää talitiaiselta.

Linnut kuuluvat kevääseen, ja ovat inspiroineet minua viime aikoina muutenkin. Kvaakun esittelin teille jo aiemmin, mutta tällä kertaa mukana on myös hänen seuralaisensa, jonka huomaan hiukan muistuttavan Emedemarta-korun lintua: