Eräänä iltapäivänä

Kävi samalla tavalla kuin viimeksi. Kentiltä ilmestyi uusi levy, kuuntelin sen muutaman kerran ja totesin, että tuubaa. Sitten pidin pienen tauon ja otin sen uudelleen kuunteluun (oikeastaan voisin kiittää asiasta veljeäni, joka on musiikin suhteen vielä nirppanokkaisempi kuin minä, mutta on silti kovasti tykästynyt Röd:iin). Noin 25 kuuntelukerran jälkeen homma toimii jo aivan eri tasolla. […]

Koska Sugar Kane ehti ensin kaikkien aikojen parhaan ja Virallisen Joulubiisin kanssa, mä en viitsi matkia, vaan tarjoilen teille asteen verran hämärämpää joulukuvastoa - kukkasten kera edelleen. Lumisade sentään on niinkuin täällä viime päivinä, mahtavat kelit!

(Tätä videota katsellessa voi vaikka muistella kesää ja muutaman vuoden takaista Mew:in Ruisrockin keikkaa, kun tämän biisin soidessa ja tunnelman […]

Jatkoa seuraa, eli nyt ovat vuorossa kuluneen vuosikymmenen parhaat biisit numeroidussa järjestyksessä. En muistanutkaan, että tämän vuosikymmenen biisit ovat näin hyviä - listaushommaa helpottamaan kasaamani iTunes-soittolista tulee todennäköisesti soimaan repeatilla vähintään seuraavan kuukauden.
Linkit johtavat joko YouTubeen tai Spotify:hin, riippuen siitä, onko biisistä (kunnollinen) video tuubissa vai ei. Riehaannuin sosiaalisesta mediasta niin, että tein myös Spotify-soittolistan […]

Meidän Pariisin Anna haastoi listaamaan 2000-luvun parhaita levyjä. Tässä oma listani, joka on peräti jonkinlaisessa paremmuusjärjestyksessä - yritin järjestää levyt sen mukaan, miten paljon olen kutakin levyä kuunnellut. Yritin myös ensin valita vain yhden levyn per artisti, mutta huomasin sen toivottomaksi.
On muuten aina vaikeinta valita viimeinen listalle pääsevä. Tälläkin kertaa arvoin useamman levyn välillä […]

Stellagee ehti jo esitellä tämän videon, mutta tämä kyllä ansaitsee aina vain lisää hehkutusta. Syksyn hienoin biisi ja varsinkin video, Magenta Skycoden We’re Going to Climb:

Videota katsellessa alkaa tehdä mieli vastaavalle road tripille, ja varsinkin kohta, jossa lopulta vilahtaa Manhattan, aikaansaa instant-ikävän New Yorkiin. Niisk.
Kokonaisuuden hienoudesta kertonee sekin, että myös perheemme viiden ja puolen kuukauden […]

Eläköön Spotify ja pikkuveli, joka antaa vinkkejä, mitä sieltä kannattaisi etsiä - pysyy tällainen uutispimennossa oleva tätikin kartalla musamaailman menosta. En olisi muuten huomannut sitäkään, että eräs monivuotinen päiväunieni hämärä kohde on julkaissut levyn hupsun pseudonyymin takaa.
Julian Plenti on paitsi pilvenpiirtäjä (hänen levynsä nimi on Julian Plenti is… Skyscraper - miksi mulle tulee mieleen The […]

Vielä vähän lisää Lennyä, MTV Unplugged -versio Are You Gonna Go My Way:sta vuodelta 1994:

En oikein osaa päättää, kumpi on parempi, tämä juureva blues-versio vai alkuperäinen. Tykkään kovasti siitä, että Lenny on sovittanut biisinsä reippaasti uusiksi unplugged-keikkaansa varten.
Edellisen viestini kommenteissa Maire mainitsi, että Lenny on aina kolissut hänelle myös ulkoisesti. Noissa 90-luvun videoissa Lenny on […]

Anna kirjoitti lavakarismaattisista tyypeistä, ja hänen tekstisä toi mieleeni erään suurimmista näkemistäni sellaisista, Lenny Kravitzin. Lennyn musa on enimmäkseen kesäistä perusrokkia, mutta lavalla hän on Diiva isolla D:llä, ja täytti karismallaan Hartwall Areenan ihan kevyesti kesällä 2005, kun olin häntä katsomassa.
Kuuntelin Lennyä enemmän hänen läpimurtonsa aikoihin, rrrakkauden kesinä 80-90-lukujen vaihteessa (jolloin kuljin leveälahkeisissa […]