Torstaina 25. helmikuuta 2010
Man vet man blivit gammal när ens ungdom börjat glittra som Allens Manhattan
Kävi samalla tavalla kuin viimeksi. Kentiltä ilmestyi uusi levy, kuuntelin sen muutaman kerran ja totesin, että tuubaa. Sitten pidin pienen tauon ja otin sen uudelleen kuunteluun (oikeastaan voisin kiittää asiasta veljeäni, joka on musiikin suhteen vielä nirppanokkaisempi kuin minä, mutta on silti kovasti tykästynyt Röd:iin). Noin 25 kuuntelukerran jälkeen homma toimii jo aivan eri tasolla. […]
