Keskiviikkona 19. elokuuta 2009
Asustehaasteita
Olen taas uudenlaisten pukeutumishaasteiden edessä. Meillä asuva nuori tyyppi ei oikein perusta vaunuissa matkustamisesta (ihmekös tuo, kun sieltä ei näe mitään hereillä ollessaan ja jostain minulle tuntemattomasta syystä siellä ei voi nukkua), joten kannan nykyään lähes päivittäin mukanani uudenlaista asustetta, kantoreppua. Manducan reppu on ergonominen sekä kantajalle että lapselle ja lapsi viihtyy siellä hyvin, mutta etupuolella keikkuva reppu ja siellä istuskeleva, kaikkea mielellään nakerteleva matkustaja asettavat hiukan vaatimuksia kantajan pukeutumiselle:
- Korkeavyötäröisten housujen vyötärö jää repun lantiotuen alle, joten sellaisia käyttäessään pitää miettiä, missä järjestyksessä itsensä pukee ja pitääkö repun kanssa esimerkiksi istuskella jossain.
- Villatakkien pitää olla niin isoja, että ne voi kiskoa repun olkahihnojen päälle, jotta takin saa tarvittaessa pois päältä riisumatta reppua.
- Paidanrintamukseen pitää keksiä jotain, jotta välttyy kuolatahroilta. Itse olen ratkaissut asian kiertämällä American Apparelin mustan trikoohuivin rintakehäni ympärille ja solmimalla sen selkäpuolelta, joustavana se istuu napakasti ja se on helppo pestä aina tarvittaessa.
- Olkalaukussa pitää olla tarpeeksi pitkä hihna, jotta sen saa pudotettua repun alapuolelle - onneksi Swedish Hasbeens -laukkuni toimii tässä.
- Paidan olkapäissä ei saa olla nappeja, toppauksia tms. asioita, jotka jäävät repun hihnojen alle ja painavat.
- Mukana pitää olla kasa hoitotarvikkeita. Viralliset Hoitolaukut ovat tärkeä osa lastentarvikebisnestä, mutta ne ovat paitsi kalliita, ihan liian hoitolaukun näköisiä - siihen tarkoitukseen nyt käy ihan mikä tahansa sopivan kokoinen laukku, jota on hyvä kantaa. Löysin taannoin Wunderin aletangosta KTZ:n ostoskassin, jossa on mahtavat kasarifiilikset (pastellisävyinen printtikuosi mustalla pohjalla), ja se toimii tässä tarkoituksessa aivan hyvin (kuvaa seuraa myöhemmin…).
Reppu toimii ok barcelonalaisesta hippikaupasta ostettujen haaremihousujen ja Marimekon neuletakin kanssa.
Sadekelejä ja tulevia viileämpiä säitä ajatellen reppu saattaisi vaatia jotain lisävarusteita, kuten sade- tai lämpösuojaa. Selailin nettiä ja katselin, mitä on tarjolla - eipä juuri mitään, mitä voisin kuvitella itselleni. Lapsen kantaminen, vaikka onkin erityisesti kaupunkiolosuhteissa kovasti kätevää, näyttää valitettavasti edelleen olevan lähinnä hippien hommaa, joten kaikki tarjolla olevat tuotteet ovat sen mukaisia (tuo Manducan reppukin on tehty hampusta ja luomupuuvillasta… siinä sentään oli kivoja värivaihtoehtoja ja sen ulkonäössä on tosin se etu verrattuna muihin tarjolla oleviin kantoreppuihin, että se ei näytä yhtään hiukkaa sporttiselta - ilmeisesti hippien lisäksi lapsiaan kantavat vain urheiluhullut). En halua näyttää kaupungilla liikkuessani Nuuskamuikkusen äidiltä, joten pitää varmaan kehitellä jotain itse.
Kesäisen lämpimillä keleillä ja lyhyillä kaupunkimatkoilla reppu on siis mitä oivallisin väline - sen kanssa pääsee nopeasti joka paikkaan, toisin kuin vaunuilla. Pitkien talvitakkien kanssa reppu ei oikein toimi, mutta siitä siirryttäneen joka tapauksessa rattaisiin syksymmällä, kunhan lapsi oppii istumaan.
Keskiviikkona 19. elokuuta 2009 klo 12:41
Kylläpäs olette hyvännäköinen pari!
Aikoinaan mietiskelin samoja ongelmia. Minun lapseni oli “reppuiässä” keskellä talvea, ja kyllä oli hankalaa!
Torstaina 20. elokuuta 2009 klo 21:16
Kerta kaikkiaan tyylikäs latte-mamma ulkoiluttaa jälkikasvuaan :) Muistelen kyllä oman lapseni pahinta (tai parasta) kantoaikaa ja siihen verrattuna sulla on kyllä hyvin mietitty kaikki kuviot. Mulla oli aina vaan päällä j o t a i n mitä kaapista oli käsiini tipahtanut (univelat jne.)…
Meilläkin lapsi vierasti vaunuja alkuvaiheessa kovastikin, mutta sitten myöhemmin nukkui niissä erittäin hyvin. Ehkäpä teilläkin vielä? Kantamisvaiheessa meillä oli eniten käytössä kantoliina, joka toimi aivan mahtavasti. Oletko itse harkinnut? Voin suositella supermahtavan ergonomian puolesta liinaa, mutta tiedän, että se jakaa mielipiteitä. Myös reppuja meillä oli käytössä, ne toimi paremmin tilanteissa, joissa lapsi piti ottaa usein pois kantovälineestä ja laittaa taas takaisin.
Anyways, ihania reppureissuja ;)
ps. ne “kantotakit” on kyllä ihan hirveitä, itse pidin vaan löysemmän mallista takkia auki ja suojasin kaulan ja rintakehän huivilla. Lämpimästi puettu lapsi lämmitti myös äidin vatsapuolta. Toimi pikkupakkasiin asti, mutta ei kylmemmällä kelillä.
Lauantaina 22. elokuuta 2009 klo 10:03
Joy, kiitoksia! Nämä kanniskeluasiat tosiaan ovat näköjään sellaisia, ettei kukaan ole miettinyt näitä tyylikkyyskantilta.
Karin, kiitoksia myös sulle. :) Ehkä siitä on jotain hyötyä, että olen tietoisesti yrittänyt saattaa vaatekaappini sellaiseen tilaan, että sieltä voi kiskoa päälle mitä vain ja kaikki sopii suunnilleen yhteen.
Mä luotan siihen, että yhdistelmärattaat toimivat aikanaan rattaina, jostain syystä kantokassi on lapsen mielestä erittäin epäviihtyisä. Olen kyllä kokeillut kantoliinaa, mutta tykkään itse enemmän tuosta repusta. Se on kätevämpi pukea päälle ja lapsikin tuntuu viihtyvän siinä paremmin.
Ne kantotakit näyttävät tosiaan kuvissa siltä, että niihin pukeutunut tyyppi on edelleen raskaana ja odottaa vähintään nelosia. Mä ostin Wunderin aletangosta sadeviitan, tarkoituksenani on viritellä siitä jonkinlainen sadesuoja kantorepulle.
Lauantaina 22. elokuuta 2009 klo 15:50
Minun panokseni: One Hot Mama!
Tiistaina 25. elokuuta 2009 klo 11:50
Oot super-lattemamma!!
Mulla ei ole kantamisesta oikein mitään kokemuksia, joten en osaa sanoa kauheasti mitään siihen. Mut se sun kassi on ihan mahtava! Ja tahtoo nähdä sen sadeviitan; varmaan tosi hieno!
Keskiviikkona 26. elokuuta 2009 klo 13:30
Tänkjuu, tänkjuu. Koitan saada kuvia sadeviitasta jossain vaiheessa.
Lauantaina 29. elokuuta 2009 klo 22:08
Hei,
Eksyin sattumalta blogiisi, ja jäin pitkäksi aikaa sen pariin, kiitos rentouttavasta iltapuhteesta :)
Itselläni on myös pieni lapsi, ja sama Manducan reppu -tosi hyvä laite, muuten! Oma vakiouniformuni on ollut tunika ja legginsit, joilla Manducan kanssa on hyvä liikuskella, mutta saattaapa olla, että talven myötä täytyy oikeasti pohdiskella tuota pukeutumistakin. Tosin en ole mikään hardcorekantaja, vaan lähinnä jos tyypillä menee hermo+reissuissa kun rattaat on lastattu muualle.
Hauskaa syksyä teille :)
Sunnuntaina 30. elokuuta 2009 klo 11:58
Lilou, kiitos ja tervetuloa! Manduca tosiaan on hyvä, varsinkin tällaiselle ei-niin-omistautuneelle kantajalle - mä en koskaan päässyt sinuiksi kantoliinan kanssa, ja reppu tuntuu kätevämmältä. Meilläkin se on käytössä lähinnä vaunuraivareiden takia (reppu kulkee aina vaunuissa mukana varmuuden vuoksi) ja onhan se hyvä myös lyhyillä matkoilla keskellä kaupunkia, kun vaunujen raahaaminen ulos viidennestä kerroksesta häkkihissillä on aina oma operaationsa.
Tunika ja legginsit olisivat varmasti kätevät repun kanssa, mutta mä sain tarpeekseni kummistakin odotusaikana. :) Ns. normaalien vaatteiden (varsinkin housujen!) pitäminen pitkän mammaleggins-kauden jälkeen on ollut niin mahtavaa, etten ole luopunut niistä edes kätevyyden vuoksi.