Maanantaina 29. kesäkuuta 2009
Siskot, vapauttakaa reitenne!
Stellagee ja Anna ovat jutustelleet hellepukeutumisesta, jospa määkin vähän.
Helteisessä kaupungissa (tai oikestaan kaupungeissa, vietin viikonlopun Turussa) tallustellessani olen kiinnittänyt huomiota siihen, että monilla nykynuorison edustajilla on tapana verhoilla jalkansa paksuihin mustiin legginseihin tai peräti sukkahousuihin myös liki kolmenkymmenen asteen lämpötilassa. Mulla hikoo perse pelkästä ajatuksestakin.
Kuvittelen kuitenkin arvaavani, mistä kyseinen ilmiö johtuu - olen itsekin saanut itseni kiinni hautomasta mielessäni ajatusta siitä, että reiteni eivät ole esittelykelpoiset eikä Aikuisen Naisen ole sopivaa näyttäytyä julkisilla paikoilla liian lyhyissä helmoissa tai lahkeissa. Mutta kuka lopulta kieltää? Aivan niin, minä itse. Minun reisissäni tai polvissani ei oikeasti ole mitään sellaista vikaa, minkä muut huomaisivat (ja mitä väliä, vaikka huomaisivatkin) ja veikkaan, että niin on aika monen leggins-nuorenkin laita. Kyse on taas niistä kuuluisista möröistä omien korvien välissä.
Eri asia tietenkin on, jos esimerkiksi työpaikalla katsotaan karsaasti paljaita reisiä, mutta silloinkin mieluummin pidentäisin lahjetta tai hameenhelmaa kuin kiskoisin nylonia alle. Nyt, kun vaatimus sisäsiistiydestä ei enää rajoita omaa pukeutumistani, olen päättänyt heittää Aikuisen Naisen päähänpinttymillä ns. vesilintua ja pukeutua just niin lyhyisiin shortseihin kuin haluan. Ihan hotpants-osastolle en aio edelleenkään mennä, mutta nämä Beamin alesta löytämäni A.P.C. -shortsit ovat just hyvät:
Shortsit A.P.C., toppi Marimekko, arskat Miu Miu ja sandaalit Bernhard Willhelm X Camper
Aina sentään löytyy joku pukeutumista rajoittava tekijä, mulle se on tällä hetkellä jälkikasvun ruokkiminen, joka estää mekkojen käyttämisen. Pitää siis keksiä muuta, vaikka tällaisia shortsit ja hulmuava toppi -yhdistelmiä. Väliaikainen työelämästä poistuminen tuo lahkeen- ja helmanpituuden lisäksi muitakin vapauksia pukeutumiseen, nyt voin nimittäin käyttää myös rypistyviä materiaaleja ilman huolta siitä, miltä perspuoleni näyttää kahdeksan tunnin (hikisen) toimistolla istumisen jälkeen.
Maanantaina 29. kesäkuuta 2009 klo 22:43
Sisar julistaa väkevästi. Ja näyttää hyvältä. Mä taidan matkia sulta tuosta asusta vähän kaiken, väljä toppi - jollainen mulla on - näyttää varmaan hyvältä myös mun whyred-shortsien kanssa. Ja jos oikein hurjaksi ryhdyn, ehkä jopa kirppikseltä eurolla lunastamieni Henkkiksen lyhyempien, mutta hyvin istuvien “häpäsyshortsien” kanssa. Lyhyiden lahkeiden ja helmojen kans väljät linjat on kauniita ja viileitä, eikä yhtään liian paljastavia. Noi kengät ovat aivan ihanat!
Mulla ei mee toi nykynuorison sukkahousujen kesäkäyttö jakeluun ollenkaan. Ja anteeksi vaan, mut mun (epäilemättä kalkkeutuneesta) mielestä 40 denin nailonit tai mattamustat leggarit näyttää HELTEILLÄ huomattavasti typerämmiltä ja ennenkaikkea tuskallisemmilta kuin paljaat (valkoiset ja vähän selluliittisemmatkin) kintut. Jos leggareita on pakko muka käyttää, niin edes puuvillaisia tai silkkisiä sitten.
On kyl ihan hyvä tajuta, ettei jokaiselle neliösentilleen tarvi olla armoton. Kanssakulkijat rekisteröi pääasiassa ihmisen ulkoasun “isot linjat” ja sen miten tyyppi tuntuu asussaan viihtyvän. Sellut ja muut näkyy vasta lähemmässä tarkastelussa - ja siinä vaiheessa, kun tyyppi on niin läheinen, et sen päästää ns. iholle - vaikka ihan kaverinakin - ei sitä paljon epäolennaiset “epätäydellisyydet” kiinnosta.
Maanantaina 29. kesäkuuta 2009 klo 23:04
No eihän noissa jaloissa tosiaan mitään vikaa ole! :) Jännästi nuo shortsit ei ees näytä erityisen lyhyiltä, vaikka ovatkin. Tasapainoinen asukokonaisuus siis.
Samaa mieltä leggingsien turhuudesta helteellä minishortsien alla. Heppu (joka nyt ei kyllä ymmärrä leggingsejä minään vuodenaikana) muotoili asian siten, että leggingsit näyttävät etenkin tässä helleshortsitapauksessa pahemmalta kuin se, mitä niillä yritetään peittää. :)
Maanantaina 29. kesäkuuta 2009 klo 23:13
Duussi (ja sen heppu!) sanoi hyvin, mitä mä tarkoitin. Sun asusta ei tuu mieleen että “onpa lyhyet shortsit tipulla” vaan “onpa pitkäsäärinen nainen!”, which is nice.
Vielä tosta työpaikkapukeutumisesta… Silloin kun maailma ja minä oltiin hyvin nuoria, esim. pankintätien ja muiden jakkupukuihmisten piti käyttää (ohuita, ihonvärisiä) sukkia kesälläkin. Mutta kenellä enää on noin tiukat pukeutumiskoodit ainakaan Suomessa? Ja jos on, niin ei sen jakkupuvun kans sovi sit legginssit tai paksut sukkahousutkaan. Sen sijaan esim. pitkä- ja leveälahkeiset viileät (sanan kaikissa merkityksissä) kesähousut sopivat.
Jotenkin katukuvaa (etenkin Treella) katsoessa musta tuntuu, että osa meidän ikäisistä ja varsinkin nuoremmista naisista on nykyään ihan jumissa tunikoissa ja väljissä mekkoina pidettävissä paidoissa ja niissä hiton leggareissa, mikä on vähän tylsää kun muitakin ihania vaatteita olis. Sellaisiakin, joita voi pitää vain kesällä!
Tiistaina 30. kesäkuuta 2009 klo 9:32
reilu seitsenkympppinen kummitätini kysyi juuri eilen illallisella minulta, että onko sille joku syy, että niin monen mekon alla on mustat housut. kuumuutta ihmetteli hänkin, vaikka kuulemma näyttää hyvältä.
mä niin toivoisin, että nyt vanhemmiten, kun olen paljon armollisempi itselleni, mulla olisi edelleen se kroppa, joka reilu parikymppisenä tuntui niin vikoja täynnä olevalta. mutta lyhyissä shortseissa mennään täälläkin, vaikkei ehkä bikineihin rohjeta julkisesti, kuten sugar kane.
näytät loistokkaan hyvältä!
Tiistaina 30. kesäkuuta 2009 klo 9:36
Musta tuo sun asu on tosi tasapainoinen - ei tulis mieleenkään ajatella että nuo shortsit olis jotenkin liian lyhyet. Mä tosin en ole ikinä kauheasti shortsiproblematiikkaa edes miettinyt; sanomattakin on selvää etten halua mitään hotpantseja tai vastaavaa vesirajameininkiä, mutta eikös shortsien toisaalta ihan nimensäkin mukaan KUULU olla aika lyhyet? Kun musta se on niin, että shortseissa se lahkeellisuus tasapainottaa kuitenkin niin paljon sitä vaatteen niukkuutta tai lyhyyttä.
Jos vertaa esim. samanpituiseen hameeseen, shortsit on jotenkin aina puetummat - minihame on helposti tyrkyn näköinen, mut lyhyetkään shortsit ei yleensä ole. Ja yks mikä kans vaikuttaa siihen oletettuun tai todelliseen tyrkkyyteen niin shortseissa kuin hameissakin, on vyötärö: jos se on vähintäänkin melko korkea, vaikutelma on taas paljon puetumpi ja ladympi kuin siinä tapauksessa jos setti roikkuu tosi alhaalla lantiolla, pajatso vilkkuu etc. (Mä kyl käytän paljon lyhyttä hamettakin, ehkä sit oon jonkun mielest tyrkky, mut ei voi mitään! Tädillä on tärkeämpääkin pohdittavaa kuin se, mitä jotkut sen lahkeen- tai helmanpituudesta miettii. :))
Tiistaina 30. kesäkuuta 2009 klo 10:29
Mietin ihan samaa legginssien/sukkahousujen ja helteen suhteen kunnes menin, helteellä, yliopiston lukusaliin ja olin paleltua. Epäilisin siis että osa legginssein varustautuneista on palaamassa töistä tai muista ilmastoiduista sisätiloista joissa ylimääräiselle vaatekerrokselle on tarvetta.
Tiistaina 30. kesäkuuta 2009 klo 16:50
Kiitoksia kehuista kehujille!
sugar kane, munkin mielestä paksut nylonleggarit näyttää helteessä lähinnä tunkkaisilta. Ja tosiaan tunika-leggariyhdistelmät alkaa pikkuhiljaa näyttää tunkkaisilta kelissä kuin kelissä, niitä kun on katseltu jo vuosikaudet samanlaisina.
Henk. koht. mä olen onnellinen siitä, että Suomessa on EDES pari kuukautta, jolloin ei ole PAKKO käyttää sukkahousuja (tai niitä leggareita), vaan pärjää ilmankin. Paljaat sääret on kesän paras asuste!
Duussi, itsekin huomasin, että noiden shortsien leikkaus ilmeisesti on sellainen, että se saa ne näyttämään pitemmiltä kuin ovat. Arvuuttelin ensin jonkun aikaa, ovatko ne liian lyhyet vai eivät.
stellagee, mun muististani on armollisesti pyyhkiytynyt kokonaan mielikuva siitä, millainen kroppa mulla oli parikymppisenä… painan nyt vain muutaman kilon enemmän, joten ei se varmaan kovin erilainen ollut.
Anna, niin, pitkät shortsit taitavat jo olla polvihousut… ja shortsit tosiaan ovat puetummat kuin minihame, koska shortsit eivät vahingossakaan nouse korviin eikä vesiraja vilku niiden alta.
Nuo shortsit eivät ole kovin korkevyötäröiset, mutta niiden leikkaus on aika asiallinen, etulaskokset jne. eli niistä ei tule tyrkkyä vaikutelmaa.
Maj, voi hyvin olla mahdollista, mutta sellaista jengiä näyttää olevan yllättävän paljon esimerkiksi istuskelemassa kaupungin puistoissa keskellä päivää… ja ilmastoinnilta voi tosiaan suojautua muillakin tavoin. Pysyn siis epäilyksessäni. :)
Tiistaina 30. kesäkuuta 2009 klo 21:36
[…] Näistä farkkushortseista on muuten muodostunut kesän ykkössuosikkini, vaikka ensimmäinen reaktioni kirpparilla oli suorastaan vähän kauhistunut. Mutta onneksi kuitenkin kokeilin niitä: ihastuin oitis housujen korkeaan vyötäröön ja housujen mahtavaan ysäritunnelmaan (Anun tontilla on käydään kiinnostavaa keskustelua shortseista ja kesäpukeutumisesta, ja kuten sielläkin totean, minusta korkea tai ainakin korkeahko vyötärö tekee lyhyistäkin shortseista riittävän puetun näköiset. Ja sitäpaitsi korkea vyötärö pidentää jalkoja!). […]
Perjantaina 3. heinäkuuta 2009 klo 10:43
Jep, itse eilen kolmenkymmenen asteen helteessä Hakaniemen torilla katsoin silmät lautasina, kun ohitseni käveli nuori nainen ihanissa punasissa minishortseissa, joiden alla oli mustat legginsit! Huh! Shortsit olisivat varsin mainiosti riittäneet sellaisenaan, itselläni ainakin hiki virtasi omissani.
Perjantaina 3. heinäkuuta 2009 klo 19:37
Ee, ja mä näin eilen helteessä yhden neidin lateksilegginseissä…
Sunnuntaina 5. heinäkuuta 2009 klo 19:35
Ymmärrystä leggareille, hyvät naiset :) Mulla ikäväkseni toisessa jalassa aika paha suonikohju, ja en voisi kuvitellakaan olevani paljain säärin julkisesti, vaikka kuinka haluaisin. Leggarit ovat siis mun pelastus, jotta voin käyttää hametta ylipäätään. Tosin kovimmilla helteillä ne ON kuumat, silloin turvaudunkin väljiin pellavahousuihin.
terv. blogiasi aktiivisesti seuraava,kohta 40 vee nainen
Sunnuntaina 5. heinäkuuta 2009 klo 20:48
Moira, tervetuloa kommentoimaan! Onko suonikohjusi todella liian paha vapautettavaksi? Itselläni on reisissä paljon katkenneita verisuonia (sukuvika, joka lisääntyy pikkuhiljaa), mutta olen huomannut, etteivät ne oikeasti kovin kauas näy eivätkä ihmiset edes osaa niitä katsoa.
Keskiviikkona 8. heinäkuuta 2009 klo 12:13
Anu, kyllä se on. Ehkä legginsit ovat kuitenkin esteettisempi näky kuin se kohju :) Mistä muuten ihanat Martin Margielan pussihousut ovat peräisin, saako niitä Suomesta?