Minäkin päätin osallistua Sugar Kanen lanseeraamaan “En ostakaan viikottaista kertakäyttövaatetta ketjuliikkeestä, vaan tuen ostoksillani laadukkaampaa tuotantoa ja paikallisia yrittäjiä” -päivään. Tein oman hankintani luottoputiikki Asunasta, vaatteen merkki on niinikään aina luotettava Cecilia Sörensen. Takki on ihan sileää mustaa villakangasta – salamalla otetuissa kuvissa se tosin kiiltelee vähän oudosti:
Pitänee ottaa tuosta vielä ns. asukuva, koska henkarilla roikkuessaan takki ei ehkä ole ihan parhaimmillaan. Kuvista kuitenkin toivottavasti näkee, että se on hartioilta hyvin istuva, mutta lantiomittaista helmaansa kohti laskoksilla pussimaiseksi laajeneva. Helman alla oleva kaitale kerää pussin hiukan suppuun, silleen perhoskotelomaisesti. Sivuissa on tuollaiset hassut laskosulokkeet, joita voi hätätapauksessa käyttää taskuina.
Minun ei pitänyt tänä syksynä ostaa uutta talvitakkia, koska omistan jo useampia ihania takkeja (mm. kaksi polvipituista Cecilia Sörensenin villakangasulsteria). Kaikki olemassaolevat takkini ovat kuitenkin linjaltaan varsin kapeita, ja tarvitsin täksi talveksi sellaisen takin, joka paitsi täyttää kaikki tiukat kriteerini tyylikkyydestä, laadukkuudesta ja ajattomuudesta, on myös tarpeeksi väljä mahduttaakseen sisäänsä väliaikaisesti kasvavan vatsani.
Onnee kasvavalle mahalle. Ihanuutta.
Onnee kasvavalle mahalle. Se on ihanaa.
Oi, onnea uudesta takista mutta ennen muuta kasvavasta vatsasta!!!
Onnea!!
Onnittelut kasvavasta mahasta ja kauniista takista!
Hiano takki!!!! Mahasta my̦s iloitsen edelleenkin Рonnitella olen jo ehtinytkin. :)
Kiitoksia kaikille!
mä iloitsen, kun hyvät ihmiset päättävät lisääntyä! Onnea myös takista, magee.
Kovasti onnea omastakin puolestani! Myönnän olevani kateellinen – ennen kaikkea mahasta :-) Jännittäviä aikoja edessä…
2 onnittelua. ensin kasvusta. mahtava homma. son aina kivaa kun fiksut ihmiset lisääntyy (eli sugar ehtiki sen jo näköjään sanoa ennen mua.. höh..) kun se luo hiukan uskoa tulevaan.
JA vittu miten hieno takki.
elämä on aika jeessiä shittiäniinkun me tällä amerikassa tavataan sanoa. new york odottaa ja olen tohkeissani. todella tohkeissani.
Kiitos teillekin!
maire, oi, New York! Se on tosiaan jeessiä shtitiä. Varaudu vaan siihen, että se on iso ja uuvuttava ja pistää pään pyörälle. Ja käy Empire State Buildingissa katsomassa, miten iso se oikeasti on! (Vinkki: sinne kannattaa mennä joko heti aamulla kun se aukeaa tai sitten myöhään illalla, ei tarvitse jonottaa niin kauan.)
Onnea Anu! Ihana takki varmaan vielä sen yhdeksän kuukauden jälkeenkin…
onnea!! (ja upea on takkikin…)
Ihan mieltsii! Onnittelen ja iloitsen. Tiedän, että sinä onneksi pidät oman tyylisi siinä, kun monet mahankasvattajat sekoavat kaikkeen höttöpaskaan ja muuttuvat väliaikaisesti ihan omituisiksi höpöttäjiksi sen mahan takia:D
-minh-
Elina ja stella, kiitoksia!
minh, höttöpaskaan sekoaminen ja omituinen höpötys on tosiaan kaukana meikäläisestä… suunnittelen just kirjoittavani seuraavaksi äitiysvaatteiden hankkimisesta, se homma on melkoista helmien seulomista höttöpaskasta. Ja kiitos sullekin!
Äitiyshöttöpaskaan ja kulutushysteriaan viitatakseni – Mä luin jostain selittämättömästä syystä sen yleisestikin sairaan ja oksettavan Himoshoppaaja-kirjasarjan uusimman, jossa päähenkilö sai vauvan ja sehän se on ihanaa, kun voi ostella kahden edestä! (Älkää kysykö, miksi mä luen tuollaista kakkaa välillä, ehkä mä haluan tietää, missä paljonpuhuttu Naisellinen Hömppä menee?)
Joo. Mut hei, nythän sä voit käyttää termiä “masuasukki”! Ja osallistua netin vauvakeskusteluihin, JEE! :)
sugar kane, joo, toi hulluna ostelu on kans yksi, mitä en oikein tajua – eihän sillä vauvan kanssa ole mitään tekemistä, onpahan taas yksi tekosyy kulutushysterialle.
…ja näyttää siltä, että tänään on paljon asioita, joita en tajua. Tuo “masuasukki” on taas yksi lisää. Kai sitä voi kutsua jollain ihan järkevälläkin nimellä.