Keskiviikkona 29. lokakuuta 2008
Det känns som när jag kom hit way back in 93, en ynklig rad av fotspår, en oändlig kontinent
Edellisen kirjoitukseni kommenteissa oli keskustelua aikuistumisesta ja itsensä löytämisestä. Lupasin jatkaa aiheesta vielä vähän lisää.
Vohkin otsikon juuri äsken kuuntelemastani Kentin biisistä Columbus, ihan vaan siksi, että kiskoin tänä aamuna töihin lähtiessäni ruskeat nahkasaappaat, joita käytin myös vuonna -93. Kuten useammalle kommenttilaatikossani keskustelleelle, myös minulle on käynyt niin, että olen ihastunut uudelleen nuoruuteni tyylijuttuihin, grunge- ja […]
