Keskiviikkona 27. elokuuta 2008
Sedimentit
Paitsi vaatekaapista, omituisia kerrostumia löytyy myös pyykkikorista.
Mitä ajattelin silloin, kun päätin neuloa itselleni vihreät villasukat? Joo, erikoinen väripilkku oli ihan kiva ajatus, mutta kun koko taloudesta löytyy ehkä kolme vihreää vaatekappaletta, villasukat lojuvat suurimman osan aikaa hautautuneena pyykkikorin pohjalle odottamaan seuraavaa pesua. Siellä ne ovat samassa sedimentissä sen ainoan vihreän t-paidan ja Marimekon 60 asteessa pestävän mustavalkoisen trikoopaidan kanssa (se on sitä laatua, jota ei saa pestä viileämmässä, koska värit sekoittuvat) odottamassa sitä päivää (joka ei koskaan tule), kun samankaltaisia vaatteita on pyykissä täyden pesukoneellisen verran.
Karkeasti arvioiden 80% tämän talouden vaatepyykistä on mustaa/harmaata/violettia (ne voi pestä samalla kerralla), 15% punaista ja loput valkoista ja ne pestään joko 30 tai 40 asteen pesussa. Satunnaisia muunvärisiä vaatekappaleita voi tunkea punaisten kanssa samaan pesuun, jos voi olla varma siitä, etteivät ne päästä tai kerää väriä.
Käsin en juurikaan jaksa pestä mitään, vaan tungen useimmat villavaatteet tylysti pesukoneeseen (toki villaohjelmaan ja asiallisen pesuaineen kera). Pesen käsin vain jotkut satunnaiset aarteet, joiden tärveltymistä en uskalla riskeerata.
Kalliin ja vaivalloisen kuivapesun tai kemiallisen pesun kelpuutan vain päällystakeille ja juhlavaatteille (silkkimekoille ja vastaaville). Pidän kuluttajan harhauttamisena esimerkiksi sellaisia ei-mitenkään-erikoisia viskoosivaatteita, joita ei saa lainkaan pestä vesipesussa - niissä on pakko olla jotain perustavanlaatuista pielessä, jos ne eivät kestä pesua. Kaikkein epäilyttävimpiä ovat huivit ja lapaset, joiden vesipesu on kielletty, ne kun likaantuvat käytössä nopeasti ja niitä pitäisi päästä pesemään usein. Olen ollut huomaavinani, että vesipesukielto on yleistymään päin - olen alkanut miettiä, olisiko kyse jostain sellaisesta, että vaatteen valmistaja haluaa luistella vastuusta vaatteen kulutuskestävyyden suhteen.
Tunnen itseni eikä minusta koskaan tule tämän innokkaampaa pyykkääjää, joten olen erikseen opetellut tutkimaan vaatteiden pesulaput huolellisesti ennen kuin ostan. Nyt minun pitäisi vielä tutkia vaatekaapin sedimentit ja miettiä, onko siellä mahdollisesti jotain sellaista, joka on jäänyt vaille käyttöä siksi, että kierto pyykkikorisedimenttien kautta takaisin vaatekaappiin on kovin hidasta. Sellaisten paikka on selkeästi työhuoneen nurkan kirppis-alepa-kassissa.
Keskiviikkona 27. elokuuta 2008 klo 20:33
Juu. Mulla on odottanut kirppikseltä aksenttivöriksi ruskettunutta (hah) ihoa korostamaan ostettu keltainen puuvillapaita heinäkuusta asti pyykkikorissa, kun ei sille ole kavereita 60 peruspesuun edes.
Keskiviikkona 27. elokuuta 2008 klo 20:52
60 asteessa pestävät peruskuteet pitäisi kyllä kieltää lailla, jo ihan ympäristösyistä (kuluu energiaa jne). Nuo ovat kyllä ärsyttäviä, kun ei oikein viitsisi kokeilla sitäkään, miten vaate selviytyisi jostain muusta pesuohjelmasta.
Torstaina 28. elokuuta 2008 klo 10:23
pitääpä kysyä, että oletko selvinnyt vibskovin huivin kanssa ilman kovettumista? sitähän ei kaiketi saisi pestä, mutta samanlaisena laiskurina pesin toisen vibskovini surutta. tulos oli kovahko entisen suloisen pehmeyden sijaan.
vähäisen käytön vuoksi olen voinut lykätä violetti-harmaan huivin pesua, mutta nyt se pitäisi tehdä…
Torstaina 28. elokuuta 2008 klo 10:26
[…] Anu tarkkailee vaatteiden pesumerkintöjä: “Pidän kuluttajan harhauttamisena esimerkiksi sellaisia ei-mitenkään-erikoisia viskoosivaatteita, joita ei saa lainkaan pestä vesipesussa - niissä on pakko olla jotain perustavanlaatuista pielessä, jos ne eivät kestä pesua. Kaikkein epäilyttävimpiä ovat huivit ja lapaset, joiden vesipesu on kielletty, ne kun likaantuvat käytössä nopeasti ja niitä pitäisi päästä pesemään usein. Olen ollut huomaavinani, että vesipesukielto on yleistymään päin - olen alkanut miettiä, olisiko kyse jostain sellaisesta, että vaatteen valmistaja haluaa luistella vastuusta vaatteen kulutuskestävyyden suhteen.” (Mari Koo) […]
Torstaina 28. elokuuta 2008 klo 10:39
stella, olen pessyt sen punaruutuisen vibskov-huivini muistaakseni pariinkin otteeseen, käsin ja nestemäisellä pesuaineella (en sentään uskaltanut laittaa sitä pesukoneeseen). Se on kyllä edelleen ihan pehmeä.
Keskiviikkona 3. syyskuuta 2008 klo 23:36
Itse asiassa nimenomaan tavallinen viskoosi oikeasti pysyisi parempana, jos sitä ei pesisi vedellä lainkaan. Viskooseja on tosin vähän erilaisia, mutta jos lapussa lukee ei vesipesua, siihen on syynsä. Tämä on myös syy, miksi vähän välttelen viskoosia enkä mitenkään usko sen suureen erinomaisuuteen kuituna :P
Torstaina 4. syyskuuta 2008 klo 7:28
vasiliisa, en yhtään epäile, etteikö pesukieltoon olisi joku syy, ja sehän mielestäni noissa vaatteissa juuri mättääkin. On aika hullua tarjota jokapäiväiseen käyttöön vaatteita, jotka eivät käyttöä (likaantuminen ja pesu kuuluu siihen myös) oikeasti kestä. Tervetuloa kommentoimaan!
Torstaina 4. syyskuuta 2008 klo 15:05
Kiitos! Niin, siis tarkoitin, että kyseessä ei ole kuluttajan harhauttaminen, kuten epäilit, tai että vaatteissa olisi jotain pielessä. Viskoosi vaan on ominaisuuksiltaan sellaista, että kastuminen ei tee sille hyvää. Samaa mieltä siitä, että jokapäiväiseen käyttöön kohtuullisen älytön materiaali.
Torstaina 4. syyskuuta 2008 klo 15:18
Köh? Viskooseja on sitten tosiaan ilmeisesti kovin monenlaisia, koska mulla ainakin on aktiivikäytössä ja reippaassa vesipesussa pyörimässä viskoosisia toppeja sun muita ihokkaita, ollut vuosikausia.
Siinä olen Anun kanssa samaa mieltä, että arkikäyttöön on älytöntä ostaa JA tuottaa vesipesua kestämättömiä vaatteita. Kyllä sitä vastuuta vois olettaa valmistajaltakin, ei vain kuluttajalta. Vai tuotetaanko niitä just siksi, että saadaan myytyä enemmän, kun on helpompi ostaa usiistilalle kuin pesettää…
Torstaina 4. syyskuuta 2008 klo 15:35
vasiliisa, kyllä minusta edelleen vaatteessa on jotain pielessä, jos sillä ei ole sellaisia ominaisuuksia, joita sillä olisi suotavaa olla (esim. pesunkestävyys, jos kyse on jostain ns. tavallisesta vaatteesta). Siinä mielessä on edelleen aika ketkua, että vaatteeseen vain lätkäistään “ei vesipesua”-merkintä sen sijaan, että valittaisiin toimivampi materiaali.
sugar kane, nimenomaan tuota minäkin ajan takaa, eli että vastuuta tuotteen laadusta ei voi sälyttää pelkästään kuluttajalle, jolla ei välttämättä ole rahkeita selvittää markkinoilla olevien materiaalien ominaisuuksia - varsinkaan, kun niitä tulee ja menee koko ajan. Kuluttajien hommaa on tietenkin tutkia vaatteiden pesumerkinnät ennen niiden ostamista ja tehdä päätös sen mukaan.
Jotkut viskoosivaatteet tosiaan tuntuvat kestävän pesua ihan hyvin, mikähän niissä sitten on pielessä?
Torstaina 4. syyskuuta 2008 klo 16:08
En ole eri mieltä, tarkoitan vain että viskoosissa sinänsä ei ole vikaa, jos se ei ole vesipestävää, vika on pikemminkin suunnitteluprosessissa kuten sanot.
sugar kane, viskooseja on tosiaan monenlaisia. Sekoitteet ovat myös asia erikseen. Itse asiassa merkintä “viskoosi” kertoo kuluttajalle harvinaisen vähän. Luulisin että kuivapestävät viskoosit ovat nykyään vähemmistönä (mikä tekee niiden käytöstä yhä perustelemattomampaa)