Perjantaina 1. elokuuta 2008
Neulevalaistuminen
Koin äkillisen valaistumisen lueskeltuani uusimman Trendin catwalk -opasta, erityisesti sen syksyn neuleita esittelevää osiota, ja kaiveltuani sen jälkeen vähän lisää kuvia netistä: Kenzon tämän syksyn neuleet ovat aivan järjettömän hienoja.
Esimerkiksi tämä, joka nimenomaan kiinnitti huomioni Trendissä.
Minulla on hämärä muistikuva, että olen neulonut joskus kaukana 90-luvulla sukat, joiden varsi oli samanlaista punotun näköistä ruutukuviota. Tuollaisesta vinoruutupinnasta tulisi todella hieno kauluri! Sukkien ohje oli aikoinaan jossain käsityölehdessä, mutta minulla ei tietenkään ole sitä enää tallella. Nettiä haravoimalla löysin yhden ohjeen, jossa oli neulottu pusero vastaavalla tekniikalla, siinä vain on kauluriksi liian paksu lanka (jossa on puolet akryylia…) ja liian isot ruudut. Täytyypä käydä ensin haastattelemassa lankakaupantätiä ja sitten kokeilla, miltä tuo mallineule näyttäisi jollain toisella langalla ja silmukkamäärällä.
Ja Kenzolta muuten löytyy myös neuleputkilo!
Mikähän siinä muuten on, että kaikki ns. “muotilangat” (tuon löytämäni ohjeen langan nimi on “Fashion trend”) ovat nykyään aina (osaksi) akryylia? Lueskelin taannoin niitä muutamia vanhoja 90-luvun neulelehtiä, jotka ovat minulla tallessa, ja vielä siihen aikaan muotiasiatkin olivat niissä laadukkaita.
Oikeastaan koko juttu on kääntynyt nurinpäin - 90-luvun neulelehdet yrittivät nimenomaan olla muotilehtiä, joissa tarjoiltiin uusimpia ideoita itse tehtäviksi, nykyään lehtien neulemallit ovat enimmäkseen mummo-osastoa (luen sellaisiksi esimerkiksi kesälehtien iänikuiset pitsineuleet, talvilehtien perinteisestä sukkalangasta neulotut slipoverit, kaulukselliset neuletakit ja peruspalmikkoneuleet sun muut perinnekuviot ja miesten sporttiset eräretkipuserot…) ja “muotijutut” (eli ne vähän omaperäisemmät mallit) ovat sitten harvoja akryylihirvityksiä siellä seassa. Kai se sitten menee niin, että nykyään vain mummot neulovat (ja koululaiset, kun ne pakotetaan, joten lehdissä julkaistaan niille jotain simppeleitä ohjeita, jotka ovat tätien mielestä trendikkäitä), mutta ei tällä menolla kyllä saada kovin helposti laajennettua kohderyhmää.
*
Lisäys: surffailin pitkin nettiä neuleohjeiden perässä ja päädyin Demi-lehden keskusteluun, jossa (ilmeisesti) lehden lukijat keskustelevat neulomisesta. Eräs keskustelija kommentoi:
“Ne nuorille suunnitellut mambotopit oli sitä perusrumaa “olen luova ja lahjakas nuori, teen itse omat ääliöhelpot toppini paksusta langasta, joka saa minut näyttämään viitisen kiloa lihavammalta”.”
Lehtien (tässä tapauksessa Novitan) nuoriso-ohjeiden kohderyhmä ilmeisesti on samaa mieltä kanssani niiden täti-trendikkyydestä. Kukahan meidät pelastaisi ahdingolta, vai pitääkö sitä ruveta itse?
Perjantaina 1. elokuuta 2008 klo 11:02
Vinoruutuisen mallineuleen englanninkielisellä nimellä “entrelac pattern” löytyy varmasti enemmän ohjeita.
Mitä tulee neulelehtiin, kotimaisten Modan ja Novitan sijaan kannattaa tutkia ulkolaisia, vaikkapa Vogue Knitting ja Interweave Knits. Tampereella näitä on saatavilla kirjastoista, lisäksi lehdet kuuluvat ainakin Akateemisen kirjakaupan valikoimaan. Etenkin Vogue Knitting on melkoinen herkku :) Esimakua on saatavilla em. lehtien nettisivuilta.
Perjantaina 1. elokuuta 2008 klo 11:06
Juu, löysinkin jo tuon entrelac-termin, kun googlettelin lisää kuvia ja ohjeita. Idea alkaa olla hallussa, nyt pitää vielä löytää sopivaa lankaa.
Olen kyllä joskus selaillut ulkomaisia neulelehtiä Akateemisessa, mutten oikein innostunut - minusta Vogue knitting on lähinnä täynnä mainoksia. Joskus siellä on kyllä ollut seassa muutama kiva malli, tämän syksyn mallistossa esimerkiksi tuo sininen/harmaa, hihaton neulemekko - muutenhan siellä näyttää olevan nyt nimenomaan kauluksellisia neulejakkuja ja perinnekuvioita. Itse kaipaisin enemmän ideoita katumuodin suunnalta kuin perinteisistä neulejutuista.
Laiskuuttani en ole jaksanut opetella neuletermejä englanniksi niin hyvin, että pystyisin sujuvasti lukemaan englanninkielisiä ohjeita neuloessani - minulle ongelmia tuottaa sekin, että vasenkätisenä neulon vasemmalta oikealle ja minun pitää aina kääntää ohje lennossa peilikuvaksi mielessäni.
Perjantaina 1. elokuuta 2008 klo 15:28
Noi Kenzon neuleet on ihania! En oo erityisesti neuleihminen, mutta Kenzon neuleitten edessä olen aina voimaton. Niissä on volyymiä ja karakteria. Varsinkin niiden runsaudesta tykkään: vaikka olen pieni ihminen, neuleissa (ja yläosissa muutenkin) saa mieluusti olla volyymiä.
Vinoruutuinen kauluri kuulostaa muuten upealta! PItäiskö sun ruveta itse suunnittelemaan neuleita, niin tulisi kerrankin oikeesti hienoja? Ja voisihan ideoita sitten myydä lehtiinkin…
Perjantaina 1. elokuuta 2008 klo 15:43
Anna, olen just aloittamaisillani suunnittelun, kun tosiaan hyviä valmiita juttuja on niin vaikea löytää. Täytyy nyt ensin neuloa muutama koekappale ja katsoa, mitä niistä tulee.
(Ensimmäinen kauluri, se sileäneuleinen, muuten on jo melkein valmis.)
Sunnuntaina 3. elokuuta 2008 klo 20:57
Oletko tutustunut nettineulelehteen nimeltä Ulla-neule? Sieltä olen ainakin omat suosikkineuleohjeeni löytänyt :)
Kotimaisten käsityölehtien ja -kirjojenkin ongelma tuntuu olevan tietynlainen lukijoiden aliarvioiminen: varsinkin ne “trendikkäät” neuleet on todella helppoja - mutta samalla myös rumia ja muodottomia :/
Sunnuntaina 3. elokuuta 2008 klo 21:30
Alinea, olen kyllä käynyt katsomassa Ulla-neuleen sivuja, mutta sitäkin mielestäni vaivaa liika perinteisyys.
Tuo pitää kyllä paikkansa, että trendikkäät neuleet ovat rumia ja muodottomia - mutta se ei välttämättä johdu pelkästään siitä, että niistä on haluttu tehdä helppoja. Kyllähän helppokin voisi olla hyvännäköinen, mutta niissä on menty jotenkin metsään siinä, että on yritetty risteyttää perinteinen neulevaatteen kaava ja uudenlaiset yksityiskohdat, eivätkä ne aina sovi toisiinsa. Koko kaava pitäisi pistää usiksi eikä vain yrittää koristella vanhaa. Ja muodottomuuteen vaikuttavat myös langat - laadukas lanka pitää ryhtinsä, mutta laaduton ei.
Tiistaina 5. elokuuta 2008 klo 12:49
Voi kyllä! Yliluonnollisen vaikeaa on myös löytää suomenkielistä ompelulehteä! Täsmällisemmin: sellaista ei näytä olevan olemassakaan, kaikki käsityölehdet keskittyvät enemmän tai vähemmän neulomiseen/virkkaamiseen ja totisesti varsin perinteisin mallein!! Burdan löysin stockalta vain toisella kotimaisella, joten tässä arvotaan nyt ihan tosissaan että mitenpäin kaava 1 & 2 kohtaavat ja onko lopputulos kenties shortsit vaiko frakkipaita. Vielä ei ole kantti riittänyt edes aloittaa…
Tiistaina 5. elokuuta 2008 klo 19:20
Katja, tuo saattaa olla syy siihen, miksen ole aikoihin ommellut mitään. En osaa kaavoittaa itse ja valmiskaavojen metsästys on niin tuskallista - puhumattakaan siitä, mitä kankaat nykyään maksavat…