Eräänä iltapäivänä

Edellisessä viestissäni mainitsemani putkilomaiset neulekaulurit herättivät kiinnostusta, joten kerron vähän tarkemmin, mitä olen puuhaamassa.

Minulla on siis mallina viime vuonna ostamani Marimekon kauluri, se on halkaisijaltaan 25cm (eli ympärysmitaltaan 50cm) ja pituudeltaan 36cm. Se on kaulaliinan korvaajaksi aivan sopivan kokoinen.

Aloitin kaulurin ensimmäisen version eilen, kaivoin kaapista muutaman sinne unohtuneen kerän mustaa alpakka-lampaanvillasekoitelankaa. Langan tiheys on 19s/10cm ja suosituspuikkokoko 4-4,5. Loin halkaisijaltaan 50cm kauluria varten 5mm paksulle, 40cm pitkälle pyöröpuikolle 95 silmukkaa (5×19) ja aloin neuloa sileää oikeaa pyöröneuleena. Sileä neule tulee rullautumaan sekä ala- että yläreunastaan, joten minun täytyy neuloa kaulurista hiukan pitempi kuin tuo 36cm, jotta se lopullisessa muodossaan olisi tarpeeksi pitkä. Rullautumisen voisi estää neulomalla alkuun ja loppuun muutaman kerroksen resorineuletta tai ainaoikeaa, mutta minusta rullautuva reuna näyttää ihan hyvältä.

Langan voi tietenkin valita omien mieltymystensä mukaan. Jos on laiska neuloja, ei kannata valita kovin ohutta lankaa (tai sitten sen voi neuloa kaksinkertaisena). Langan olisi hyvä olla aika joustavaa, jotta kauluri pysyy ryhdissään - siinä mielessä erilaiset villalaadut ovat hyviä, ja talvea ajatellen myös lämpimiä. Puuvillalangasta tai viskoosista tulee helposti liian “vetelä” kauluri ja akryyli on edelleen ihmiskunnan kirous. Kauppojen lankaosastot ovat nykyään puolillaan söpöjä ja pörröisiä akryylilankoja, mutta niistä syntyy hiostava, nyppyyntyvä ja nopeasti kulahtava kauluri.

Ideana on siis luoda langantiheyden mukaan silmukoita sopivan paksuisille puikoille niin, että lopputuloksen ympärysmitta on 50cm. Kaulurin voisi neuloa myös tasona tavallisilla neulepuikoilla ja ommella lopuksi putkiloksi, silloin kumpaankin reunaan pitää luoda yksi ylimääräinen silmukka saumanvaroja varten (ja neuloa se aina oikein).

Vinkki niille, jotka eivät ole neuloneet aikoihin/ikinä, että tuo tiheys kannattaa selvittää etukäteen, muuten neuleesta voi tulla väärän kokoinen. Lankakerän mansetissa mainitaan langan ihannetiheys, mutta se ei välttämättä suoraan vastaa neulojan “käsialaa”. Itse neulon aina puoli numeroa suuremmilla puikoilla kuin ohjeessa tai mansetissa mainitaan, koska “käsialani” on aika tiukkaa.

Muuten yksinkertainen ja nopeasti valmistuva kauluri on kyllä oivallinen työ aloittaa neulominen ja harjoitella sen jaloa taitoa! Erityishuomiota täytyy kiinnittää vain pariin juttuun: kun aloittaa neulomisen silmukoiden luomisen jälkeen, täytyy katsoa, ettei ensimmäinen silmukkarivi kierry itsensä ympäri (muuten neuleesta tulee Möbiuksen nauha) ja kun päättelee silmukat, pitää varoa, etteivät ne mene liian kireälle (muuten putkilo ei veny tarpeeksi eikä pää mahdu siitä läpi).

Kunhan saan tuon ensimmäisen version tehtyä, ajattelin laajentaa kokeilua erilaisiin kuvioneuleisiin. Jotkut niistä onnistuvat pyöröneuleena, mutta jotkut kannattaa varmaankin neuloa tasona. Jossain vaiheessa aion myös neuloa isomman, 80-luvulta tutun hupun virkaa toimittavan putkilon, kunhan löydän jostain sopivat mitat sellaiseen.

Aihe: inspiraatio, itsetehtyä
Tagit: No Tags

Voit kommentoida viestiä tai lähettää trackback-viestin omalta sivustoltasi.