Eräänä iltapäivänä

Kesäisistä aamuista vielä vähän lisää.
Olen aamu-uninen, joten varsinkin viikonloppuisin olen aamulla yleensä vielä unessa (enkä yleensä pääse ovesta ulos ennen puoltapäivää) ja arkisin ne taas tahtovat mennä säntäilyksi.
Aamuissa on kuitenkin jotain erityistä. Sen tavoittaa varsinkin lomareissuilla, kun herää varhain (osittain siksi, ettei malta nukkua ja osittain siksi, että on illalla kaatunut väsyneenä aikaisin […]

Eräs elämänfilosofiani kulmakivi on peräisin kaikkien aikojen parhaasta tv-sarjasta eli Twin Peaksista, sen lausui spesiaaliagentti Dale Cooper:
Harry, I’m going to let you in on a little secret. Every day, once a day, give yourself a present. Don’t plan it. Don’t wait for it. Just let it happen. It could be a new shirt at the […]

Tässä uusi huppari, ilmeisesti luomupuuvillaa ja merkkiä Dunderdon (suuntasin suoraan skeittivaateosastolle kun arvasin, että sieltä löytyy huppareita):

Se on tarpeeksi simppeli ollakseen varsin monikäyttöinen. Olen pitänyt sitä tähän mennessä farkkujen, mustan mekon ja martinmargiela-pussihameen kanssa, jaloissa ballerinat tai kumitossut. Toimi hyvin kaikkien kanssa.

Kuten talvella mainitsin, jäin jokin aika sitten kodittomaksi, kun kampaajani lopetti hommansa ja muutti toiseen kaupunkiin. Tein maaliskuussa yhden satunnaisen syrjähypyn kampaamoliikkeeseen, jossa en ollut aiemmin käynyt, aika vaisulla menestyksellä. Sitten päätin, etten anna leikata hiuksiani enää ollenkaan, kunnes kahden ja puolen kuukauden hermostuin siihen, että peilistä katsoi aamuisin Kurt Cobain (vaikka haenkin innoitusta miehen […]

Ikuinen laadukkaiden t-paitojen metsästykseni tuotti vaihteeksi tulosta. Uskollinen blogikommentaattorini ja ystäväni Anna antoi minulle vinkin, että Vuokko Nurmesniemen valikoimista löytyy hyvälaatuisia trikoovaatteita. Pistäydyin perjantaina Vuokon liikkeessä Pohjoisespalla ja huomasin vinkin pitävän paikkansa. Nyt minulla on kaksi t-paitaa, jotka tuntuvat hyvältä ja joissa on hyvänmallinen kaulus ja tarpeeksi pitkät hihat! Paidat ovat mukavasti väljiä ja näyttävät […]

Eli pukeutumissääntojä Sugar Kanen innoittamana. Tähän yhdistyy luontevasti edellisen kirjoitukseni kommenteissa mainittu värioppi - olen varmaan ennenkin maininnut, että pidän edelleen sommittelun ja väriopin kurssia opiskeluaikojeni hyödyllisimpänä. Se oli hyvin käytännönläheistä touhua, värillisten paperilappusten leikkelyä ja järjestelyä ja vesiväreillä maalailua. Tuon puuhastelun kautta oppilaita ohjattiin kokeilemaan ja katsomaan itse, ja se onkin oikeastaan ainoa tapa […]

Olemme Sannan kanssa pohtineet, mistä johtuu haluttomuus kuulua joukkoon. En ainakaan itse ole vielä keksinyt järkevää selitystä sille, miksi minulla on taipumus peilata itseäni muista ihmisistä jotenkin nurinpäin.
Tiettyyn pisteeseen asti halu kulkea omia polkujaan tukee omaa persoonallisuutta ja itsetuntoa, se auttaa tuntemaan itsensä yksilölliseksi ja rohkeaksi. Mutta jossain vaiheessa se nyrjähtää eräänlaiseksi henkiseksi vankilaksi, jonka […]

Rokkikirjojen lukemiseen on jotenkin helpompi keskittyä kuin kaunokirjallisuuden. Viime aikoina olen viihtynyt Tom Waitsin seurassa. Takapihan taikuri on varsin mainiota luettavaa - varsinkin, jos sattuu vielä fanittamaan Waitsia.
Takapihan taikuri ei ole varsinainen rokkielämäkerta, vaan kokoelma Waitsista kirjoitettuja lehtiartikkeleita eri vuosikymmeniltä. Lähestymistapa on virkistävästi erilainen: monet rokkikirjat pyrkivät jälkikäteen tulkitsemaan tai analysoimaan päähenkilöään, mutta tässä […]

Vähän aikaa sitten kerroin Albertosta, berliiniläisestä design-pehmolelukissasta, joka muutti meille vähän aikaa sitten (tehtyään ensin pienen mutkan Barcelonan kautta).
Alberton tekijä pyytää kaikkia tekemiensä pehmolelujen uusia omistajia kertomaan, mitä otuksille kuuluu ja missä ne nykyään majailevat. Minäkin tein niin, ja nyt minun Albertoni on osa isompaa tarinaa, joka kasvaa pikkuhiljaa Alberton perheen blogissa.

Tämänpäiväisestä Hesarista löytyvässä Marimekon mainoksessa on tuttu tyyppi tuossa etuvasemmalla: