Maanantaina 21. huhtikuuta 2008

Det svider till i mina ögon när musiken tar slut igen

Puoli vuotta sitten, Kentin uusimman levyn Tillbaka till samtiden ilmestymisen aikaan olin sitä mieltä, että levy on täyttä tuubaa. Viime viikolla bändin tulevasta Ruisrock-keikasta innostuneena otin sen uudelleen kuunteluun (repeatilla yhdessä muiden Kentin levyjen kanssa) ja tajusin, että nehän vain julkaisivat sen väärään vuodenaikaan!

Ei tuollaista musaa kuulu julkaista syksyn pimeimpänä aikana, niissä biiseissähän lauletaan keväästä. Ne toimivat ihan eri tavalla nyt, kun aurinko paistaa vielä illallakin. Biisit ovat mukavan kepeitä ja sanoitukset hipovat edelleen mukavasti kolmenkympin kriisiä (niitä voisi kutsua, hmm, koskettaviksi). Ja ne laulavat aina Tukholmasta, sinne tulee taas ikävä. Ja tällä kertaa myös Berliinistä, mikä on vielä hienompaa.

*

On muuten ollut varsin ilahduttavaa huomata, että ymmärrän vielä ruotsia varsin hyvin, vaikka 10 vuoden ruotsinopinnoistani on jo toistakymmentä vuotta aikaa ja kielitaito on ruostunut käytön puutteessa. En tosin saisi yhtään järkevää lausetta ulos omasta suustani ilman ahkeraa treenausta, mutta kuuntelen sujuvasti Kentiä (ja ihastun oivaltavista kielikuvista) ja luen ruotsinkielisiä blogeja. Uusin tuttavuuteni on Conspicere, jossa pohdiskellaan vaatteita ja muotia ja sen semmoista vähän syvemmältäkin.

5 vastausta aiheeseen “Det svider till i mina ögon när musiken tar slut igen”

  1. Anna:

    Mä kaipaan jostain syystä aina syksyisin itäiseen Eurooppaan (kuten Riikaan tai Budapestiin) ja keväällä Tukholmaan ja Etelä-Eurooppaan. Kaupunkien tunnelmat kai siinä vaikuttaa. Tunnelma ja vuodenaika on olennaisen tärkeä kaikessa - kuten tuosta Kent-kokemuksestasikin voi päätellä.

    Tukholmassa olin pari vuotta sitten kesäkuun alussa, ja se oli totta tosiaan ihanteellinen aika käydä siellä. Lämmintä, valoisaa, puistot kauneimmillaan… Tukholmassa on kodikasta vaurautta, jota Suomessa (tai missään muuallakaan!) ei ole.

  2. Anu:

    Täytyy kyllä sanoa, että mikään vuodenaika ei oikeastaan saa minua kaipaamaan itäiseen Eurooppaan. :) Tukholma toimii kyllä kesällä, mutta ei siellä myöhään syksylläkään kamalaa ollut.

    Etelä-Eurooppa on oikeastaan sittenkin kivoin kesällä, vaikka siellä onkin silloin älyttömän kuuma, se kuumuus jotenkin kuuluu asiaan. Keväällä tai syksyllä ei ole tarpeeksi kuuma ja silloin voi jopa sataa, mikä ei sovi niille leveysasteille ollenkaan.

  3. Anna:

    Mua kyllä kuumuus ahdistaa aika tavalla, joten en matkusta keskikesällä tai loppukesästä edes Keski-Eurooppaan saati etelämmäs. Heinä-elokuussa en erityisemmin kaipaa Suomesta pois siinäkään mielessä, että nautin kovasti omasta kesästämme! Varsinkin jos on aurinkoista…

    Ookkos käynyt Itä-Euroopassa? Monet kaupungeista ovat aivan hurmaavia! Itse asiassa on niin, että omista kaupunkisuosikeistani ainoastaan Barcelona ja Tukholma ovat Länsi-Eurooppaa. Budapest, Riika ja Ateena (jonka lasken kuuluvan paitsi Etelä-, myös Itä-Eurooppaan) ovat itäisiä suosikeitani.

  4. Anu:

    Olen käynyt Tallinnassa, Pärnussa ja Pietarissa. Berliini lasketaan varmaan puoliksi Itä-Euroopaksi? :)

    Kuumuus ahdistaa juu, mutta se kuuluu tavallaan asiaan. Ja enemmän se ahdistaa täällä kotona, jos se tänne joskus sattuu tulemaan, täällä kun ei ole ilmastointia sisätiloissa.

  5. Anna:

    Tallinnahan on ihan mahtava! Pärnu on ehkä vähän laimee kyllä. Pietarissa en ole käynytkään - mutta se lienee kyllä oma lukunsa. :)

    Helle ahdistaa tosiaan täällä Suomessakin. Mutta ilman sitä kesä ei ole kesä. Vain helteellä on sellaisia huumaavia, pehmeitä, samettisia kesäiltoja. Ja niitä pitää olla!

Kerro: