Perjantaina 18. tammikuuta 2008
Turn on the bright lights
Tavoitteet tuovat kummasti ryhtiä ryhtiliikkeeseen. Kun lähitulevaisuudessa odottaa asia, jonka onnistunut toteutuminen vaatii isompaa satsia rahaa käytettäväksi kerralla, sitä alkaa ikäänkuin itsestään väistellä tilanteita, joissa voisi päätyä tuhlaamaan. Kävin tosin alkuviikosta kirjakaupassa, mutta ostin vain matkaoppaan (Mondo, ne ovat osoittautuneet reissun päällä toimiviksi jo useamman kerran) ja kartan (Rough Guide, ainoa Akateemisen valikoimista löytyvä, joka on oikeasti selkeä ja käytettävä ja visuaalisesti miellyttävä).
Nyt vietän aikaani haaveillen ja etsien lähitulevaisuuden tunnelmaa Interpolin avulla. Saatan jopa lukea jonkun Paul Austerin kirjan, ne sopivat tilanteeseen myös.
(Tuo video on muuten yllättävän huono suhteessa biisiin, joka on loistava. Miksi ne ovat tehneet tuollaisen?)
Ryhtiliikkeestä vielä sen verran, että oma pankkini tarjoaa (pientä maksua vastaan tosin, tietenkin) ihan hyvää palvelua tilillä lojuvien rahojen vahtimiseen: ne lähettävät tilauksesta joka maanantai (päivän ja ajanjakson voi itse valita) tekstiviestin, jossa kerrotaan tilini saldo. Nyt vältyn yhtäkkisiltä syöksyiltä kadotukseen.
Lauantaina 19. tammikuuta 2008 klo 15:07
juuri kaksi päivää sitten ylitin siltaa ruoholahdesta lauttasaareen ja tuo biisi soi ipodissani. tuuli vihmoi tukkaani ja takin kaulukset pystyssä muistin taas sen, miksi rakastan new yorkia, miksi kaipaan sinne ikuisesti takaisin ja miksi pienistä asioista (navakasta tuulesta, laulun sanoista, nojailusta metrossa) kokoamani häivähdyksenomainen kuvitelma-nyc ei riitä… se ei vaan riitä.
Maanantaina 21. tammikuuta 2008 klo 9:00
Itse mietin, tuleekohan New Yorkista sellainen kaupunki, johon kaipaan ikuisesti takaisin. Minulla on jo yksi sellainen, voikohan niitä olla monta?
Maanantaina 21. tammikuuta 2008 klo 15:04
OijoiJOIJOI! Milloin te olette lähdössä? Itse lennähdän ko. kaupunkiin helmikuun alussa… :) ensi kertaa. Toivottavasti ei käy hempuli; luottokortin mukaan ottaminen on viisasta, jo yksin sen vuoksi että jotkut hotellit vaativat sellaisen olemassaolon, MUTTA soitinten hinnat on siellä ihan luokattoman edullisia verrattuna kotimaahan. Vaikka en kunnolla edellistenkään kanssa ehdi pelehtiä.
Itse kaipaan melkein kaikkiin paikkoihin aina takaisin… tai täsmällisemmin kai, kaipaan aina reissun päälle. Eli kyllä, niitä voi olla monta.
Hyvää matkaa!
Maanantaina 21. tammikuuta 2008 klo 18:44
Katja, olemme lähdössä vähän myöhemmin kuin sinä. Mitä olen selaillut matkaopasta, hempulin käyminen on tuossa kaupungissa peräti todennäköistä. Itse tosin olen yrittänyt ottaa sen linjan, että käyn vain niissä kaupoissa, mitä vastaan tulee, enkä lähde erikseen metsästämään mitään. Ehkä sillä tavoin voin suojella luottokorttiani tuholta. :)
Itse en kaipaa niinkään reissun päälle kuin tiettyihin paikkoihin. Niihin, joissa ajatuksissani aina kuljeskelen. Oikeastaan vähän pelkään uusia paikkoja, niinkuin nytkin.
Maanantaina 21. tammikuuta 2008 klo 23:53
mielestäni on ihminen voi kaivata moneen paikkaan; ehkä se kaipuu on kuitenkin tiettyyn tunnelmaan ja tilaan, joka voi löytyä useammasta paikasta.
mulla on muuten hyvä lista erilaisia namiravintoloita sun muita, joita voin laittaa tulemaan, jos haluat…
Maanantaina 21. tammikuuta 2008 klo 23:54
ja tietysti miinus eka “on”.
Tiistaina 22. tammikuuta 2008 klo 20:06
Laita vaan namiravintolalistaa tulemaan, sille on varmasti käyttöä!
Keskiviikkona 23. tammikuuta 2008 klo 1:38
Minulla on lähtö 10 päivä, ei siis ihan heti kuun alusta sittenkään. Tuntuisi aika epätodelliselta törmätä varoittamatta tuttuun maannaiseen NYCissä, niinhän mulle kävi Pietarissakin taannoin… ja kerran Amsterdamiin lentäessäni törmäsin kentällä erääseen vanhaan työkaveriin. Oli tullut samalla koneella. Maailma on pieni tai sitten mä vain tunnen kaikki reissaavat suomalaiset?
Minäkään en osaa kaivata paikkoihin joissa en ole vielä käynyt, mutta liki poikkeuksetta olen ihastunut kaupunkeihin joissa olen vähänkään pidempään tai useammin aikaa viettänyt. Siksikin NYCiin lähtö jänskättää, siellä kun on vielä tuo musiikillinen bonus: runsaasti jazzia ja muuta livemusaa, ja kuulemma aivan virtuoosi soittajia!
PS. En tiedä mitä sinä tykkäät vintagesta, mutta itse aion ehdottomasti katsastaa soitinliikkeiden lisäksi tämän putiikin http://www.cheapjacks.com/
Keskiviikkona 23. tammikuuta 2008 klo 15:53
Minä olen joskus istunut Barcelonassa baarissa vanhan opiskelukaverini kanssa, joka tuli kysymään ensin espanjaksi, olemmeko kenties suomalaisia. Ei tainnut itsekään uskoa, että voisi sattua samaan sivukujalla sijaitsevaan pieneen baariin tuttujen suomalaisten kanssa.
Itse en ole ihastunut kaikkiin käymiini paikkoihin - esimerkiksi Rooma on sellainen, mihin minulla ei ole minkäänlaista hinkua mennä toista kertaa - mutta NYCistä ovat pitäneet sellaiset tuttuni, joiden kanssa minulla on aika samankaltainen maku, joten olen aika luottavainen sen suhteen.