Kentin uusin levy Tillbaka till samtiden on jotenkin aika mitäänsanomaton. Bändin nykyaika tuntuu olevan samantyyppistä jumputusta kuin Vapen & Ammunition -levyllä, mutta tyhjänpäiväisempää ja tosiaan jo kerran kuultua. Upean Du & jag döden-levyn (ja sen toissavuotisen EP:n jossa oli ihana biisi Flen/Paris) jälkeen odotin paljon enemmän.
Voi tietysti olla, että minua on lähiaikoina hemmoteltu liian monilla hyvillä levyillä. Ehkä otan Kentin uudelleen kuunteluun, kun olen toipunut Radioheadista.
Älä helkkarissa. Itse tanssahtelin työtuolissani kuulokkeet päässä levyn tahtiin juuri hetki sitten niin innokkaasti, että kaadoin kokonaisen teekupillisen kaikkien tärkeiden työpaperien ja mainitun cd-levyn kannen päälle.
Ensimmäisellä kuuntelukerralla tämä ei tuntunut oikein miltään, mutta nyt on menossa kolmas, ja jo on ihan toista.
Mulla taitaa olla meneillään jo viides kuuntelukerta, mutta ei millään irtoa. Jotenkin nuo retrosoundit vain ärsyttävät edelleen (ja tulee mieleen, että Depeche Mode teki ne aikoinaan paremmin).
Mutta ehkä tuo tosiaan vain esittää vaikeasti saavutettavaa.
Mä en ole koskaan oikein kunnolla ymmärtänyt ton Kentin päälle. Ihme uikutusta mun korvissa. Sen sijaan Radioheadista on vaikea toipua. Ja muista viime aikojen julkaisuista.
-minh-
Mä olen kuunnellut muitakin uikuttajia, joten Kent sopii jatkoksi ihan hyvin. :)
Onkohan tänä vuonna muuten vielä tulossa uutuuksia?