Maanantaina 23. heinäkuuta 2007

Tyylipäivitys

Nyt minulla on se, mistä ajat sitten haaveilin:

Smeilinener cape

Kesäalennusmyynnit pääsevät yllättämään joskus! Yleensä en juuri edes käy niissä, koska pidän tuoreista valikoimista ja sopivan koon löytämisen helppoudesta, ja olen myös pikkuhiljaa alkanut oppia ostamaan vain tarpeeseen.

Kävin tänään katselemassa sillä silmällä käsityöliikkeen lankahyllyjä, tuo lyhyt viitta nimittäin vaatii kaverikseen pitkävartiset neulehansikkaat. Alpakkalankahyllyssä oli melkein-luumunpunaisia ja vähän petroolinsinistä vihertävämpiä keriä ja jäin vielä miettimään, kumpi väri olisi se oikea. Lisäksi tarvitsen kolmionmuotoisen huivin, mutten ole vielä aivan varma, jaksanko tehdä sellaista itse.

Käsillä tekemisen tarve on koko ajan, talvella ja kesällä syntyy apinoita ja loppukesästä ja syksyllä asusteita (kylminä vuodenaikoina tarvitaan lämpimiä asioita, mutta hyvännäköisten villapaitojen neulominen on liian suuritöistä ja tylsää).

Olen myös päättänyt, etten käytä enää farkkuja. Ne muutamat kaapissani olevat ovat joko kulahtaneita tai epämukavia, ja uusien ostaminen on paitsi kallista, myös toivotonta, joten olen päättänyt satsata laadukkaisiin sukkahousuihin ja hamevalikoimani ulkoiluttamiseen. Lisäksi pääsen kohti naisellisempaa itseäni, jota olen jo pitkään etsinyt.

5 vastausta aiheeseen “Tyylipäivitys”

  1. Linnea:

    Onneksi olkoon!
    Viitta näyttää hienolta ja erityisesti naiselliselta. Minäkin olen viettänyt lomaa netittömässä ja vieläpä televisiottomassa ympäristössä. Otin mukaani kanavatyön, jossa leiskuvat auringonkukat kirkkaan oransseina ja keltaisina. Sitä sitten ompelin ja kuuntelin radiota. Rentouttavaa ja puhdistavaa…

  2. Anu:

    Kiitoksia, naisellinen tuo viitta onkin ja kuvittelen itseni jo siinä villaisessa hameessa ja vuosikertasaapikkaat jalassa… vaikka se saa kyllä vielä odotella muutaman kuukauden, ennenkuin pääsee käyttöön.

    Loman viettäminen kaukana netistä on tosiaan rentouttavaa. Itse en lomallani ole juuri edes tehnyt käsitöitä ja lukenutkin aika vähän. Olen siis tehnyt hyvin vähän, oikeastaan olen vain ollut eri paikoissa.

  3. nti taru:

    Viitta tosiaan on ihana, sellaisen haluaisin itsellenikin. (Isosta villaisesta) kolmiohuivista: mulla olisi yksi, äitini tekemä, jonka väri ei sovellu hipiälleni ja lojuu siksi käyttämättömänä. Aika iso, olisko pituus reilu metri, hapsut lyhyillä sivuilla. Paksua vähän rypyliäistä villaa, väri ehkä viininpunaiseksi luokiteltava.

    Haluaisin vaikka lahjoittaa sen Hyvään kotiin, että pääsisi käyttöön. Ihan liian hieno tavara lojumaan sohvannurkassa yksin ja hyljeksittynä.

  4. Anu:

    Hmm, iso villainen kolmiohuivi kuulostaa hyvältä. Viininpunainen sopii kyllä mun hipiälleni (eikä vertaudu enää lappuliisoihinkaan, koska ne ovat täälläpäin nykyään sinisiä), joten sille voisi hyvinkin löytyä Hyvä Koti täältä.

  5. nti taru:

    No se olis mahtavaa! Mie tuon tai sie viet, sen mukaan kumpi käy ensin missä kaupungissa.

Kerro: