Tiistaina 24. heinäkuuta 2007

Tämän kesän soundtrack

Kolme tämän kesän uutuuslevyä, joita kuuntelen perätysten ja yhä uudelleen samalla, kun syön tuoreita aprikooseja (joita olen ahminut tänä kesänä yllättävän suuria määriä) ja juon Laitilan limonaditehtaan Messina-limua:

Interpol: Our Love to Admire
MySpacesta löytyvä avausraita Pioneer to the Falls ja Paul Banksin ääni, nam. Ja ne muutkin kappaleet avautuvat pikkuhiljaa, vaikka ensin kuulostavatkin aivan Interpolilta.

Low: Drums and Guns
Rumpuja, aseita ja hitaita kappaleita, joita kannattaa kuunnella niinkuin levyn paras biisi kehottaa, Take Your Time.

Editors: An End Has a Start
Ihanasti mahtipontista maailmantuskaa, kuten MySpacestakin löytyvä Weight of the World, ja samantapaisia energisen rytmikkäitä hokemia kuin edelliselläkin levyllä.

*

Tämä kesä on ollut siitä epänormaali, etten ole vielä käynyt yhdelläkään keikalla (Placeboa ei lasketa, koska se oli toukokuussa) tai festareilla. Asia pitäisi korjata jotenkin, mutta miten?

*

Tänään kohtasin taas yhden muistutuksen siitä, että olen vanha ja ikäpolveni kapina on uponnut suohon jo ajat sitten. Pistäydyin Iso-Roobertinkadun K-marketissa ja siellä hyllyjen välissä vaellellessani kuuntelin kaupan keskusradiosta kaikuvaa biisiä - joka oli Rage Against the Machinen Killing in the Name. Ilmeisesti vihaisen ja vajaat viisitoista vuotta sitten biisin julkaisun aikaan vielä nuoren sedän karjuma “Fuck you, I won’t do what you told me!” kuulostaa tänä päivänä niin lempeältä, että se kelpaa mummeleiden maito- ja makkaraostosten taustamusiikiksi.

8 vastausta aiheeseen “Tämän kesän soundtrack”

  1. Riku:

    Virbissä voi muuten kuunnella tuon Editorsin uuden levyn kokonaisuudessaan.

  2. Anu:

    Kiitos vinkistä! Sieltä sitten kaikki kuuntelemaan “The Weight of the World”.

  3. Mikko:

    Kaupassa soi varmaan YleX ja siellä soitetaan tällä viikolla GTA: San Andreas -pelin soundstrackia ja eilen tuli toi RATMin biisi.

    15 vuotta vanha ja vielä tuore ku piru.

    Niin, 15 vuotta…

  4. Anu:

    Juu. Täti muistaa, kuinka sitä soitettiin uutena hittibiisinä Appelsiinissa Turuus ja jengi pogoili ympäriinsä.

    Mutta kyllä se edelleenkin toimii silloin kun tarvitaan asennetta, vaikka sitä K-kaupassa soitettaisiinkin.

  5. Miklo:

    Joku sentään muistaa Appelsiinin.. Oi niitä aikoja ; )

  6. Mikko:

    Minäkin muistan Appelsiinin. Ainoa paikka johon 16-vuotiaana pääsin sisälle :D

  7. stella:

    mulla on vieläkin tallessa oranssi pallo appelsiinin katosta… siellä oli kaupungin paras tanssilattia, jossa pääsi kulman taakse yssikseen tuijottamaan varpaita ja fiilistelemään depeche modea. oi niitä aikoja.

    (note to self: olen vanha.)

  8. Anu:

    Miklo ja Mikko, Appelsiini ei tosiaan unohdu. Siellä oli akustiikka päin prinkkalaa, mutta tosiaan hyvä tanssilattia. Ja mulla oli silloin kirkkaanpunaiset, kiiltonahkaiset Martensit, joilla oli hyvä hyppiä.

    Ja päivää Stella, hauska nähdä suakin täällä kommentoimassa.

    Me oikein vanhat muistamme myös Bar Old Timesin (!), joka oli ennen Appelsiinia siinä korttelin toisella puolella. Se ei ollut klubi vaan kapakka, mutta sama jengi hengasi siellä. Oi niitä aikoja, tosiaan.

Kerro: