Keskiviikkona 25. huhtikuuta 2007

Unicum

Sanovat minun suosikkinapsuani pahanmakuiseksi. Oikeasti se ei ole pahaa, se vain leikkii vaikeasti tavoiteltavaa.

Unicumin salaisuus on se, että ensimmäisellä ja toisella hörpyllä se potkii takaisin, mutta kolmannella tai neljännellä se jo antaa periksi ja suostuu paljastamaan pehmeämmän puolensa.

Sitä on siis lähestyttävä varovasti, mutta määrätietoisesti. Eikä niiden hörppyjen tarvitse olla suuria, ei ole tarkoitus ryypätä makuaistia. Unicumin maku on ISO, joten ihan pienet kulaukset riittävät.

Aihe: herkulliset.
Voit kommentoida viestiä tai lähettää trackback-viestin omalta sivustoltasi.

11 vastausta aiheeseen “Unicum”

  1. Kata:
    Keskiviikkona 25. huhtikuuta 2007 klo 16:57

    Mä en nyt valitettavasti ymmärrä että mistä puhut. ?

  2. Kata:
    Keskiviikkona 25. huhtikuuta 2007 klo 16:58

    Eikä kun häh! Siis puhut likööristä. Hei mä en tajua tänään mistään mitään.

  3. Anu:
    Keskiviikkona 25. huhtikuuta 2007 klo 17:02

    Juu, likööristä. Täytyy myöntää, että tuo juttu on kyllä sen verran sekava, että jos ei tiedä tuota nimeä, ei siitä välttämättä selviä, mistä on kyse. Sorry. :)

  4. Mikko:
    Torstaina 26. huhtikuuta 2007 klo 17:01

    Se on ihan hirveetä rapaa edelleen :D

  5. Anu:
    Torstaina 26. huhtikuuta 2007 klo 17:42

    Sä oot vaan niin pieni vielä ettet tajuu hyvän päälle. :)

  6. Katja:
    Perjantaina 27. huhtikuuta 2007 klo 16:25

    Eipä moni ymmärrä minunkaan herkkunapsuni, minttu-fernetin päälle. Mutta hauskoja ilmeitä sillä pöytäseurueesta irrottaa, kun kyselevät mitä juon!

  7. Anu:
    Perjantaina 27. huhtikuuta 2007 klo 17:02

    Erinäiset pöytäseurueetkaan eivät selkeästi ymmärrä hyvän päälle.

  8. Keijo:
    Keskiviikkona 29. elokuuta 2007 klo 0:02

    Googletin Unicumia ja tämä sivu oli heti toisena linkkinä. Pakko kommentoida, että Unicum on ihan helvetin hyvän makuista, ja kuten blogin kirjoittaja mainitsikin, sitä todella kannattaa juoda siemaillen ja makuun perehtyen. Sen jälkeen, kun aikoinaan totuin Unicumiin (noin kolmen varovaisen siemauksen jälkeen), eipä ole juurikaan tehnyt esim. Jägermeisteria mieli.

    Toinen kokeilemisen arvoinen yrttiviina on Underberg, jota myydään muutaman pikkupullon pakkauksissa. Underbergia ei voi kuitenkaan verrata Unicumiin, vaikka ovatkin molemmat yrttiviinoja. Molemmat ovat aivan oma maailmansa.

  9. Anu:
    Keskiviikkona 29. elokuuta 2007 klo 13:48

    Keijo, kiitos tiedosta. Aika erikoista, että tällainen sivu pääsee Googlessa ohi virallisempien sivustojen… tilanne tosin on tuollainen vain Suomen Googlessa, google.com antaa erilaisen vastauksen.

    Underbergiä en ole koskaan maistanut, täytyykin pistää ostoslistalle. Unicumin lisäksi toinen yrttiviina (tai oikeastaan se on katkero), josta tykkään, on Cynar. Sitä vain ei valitettavasti saa Suomesta.

  10. Doc Evil:
    Keskiviikkona 10. lokakuuta 2007 klo 0:11

    Juu kyllä Unicum toimii. Ei oo parempaa, kun tekee mieli jotain väkevämpää. Juoma, jossa on oikeasti karismaa.
    Mukavaa, että löytyyy ihmisiä, jotka ovat löytäneet tämän hienon juoman. Mun ystävistä moni on alkanut nauttia Unicumin juomisesta, jopa niin, että Jägermaister on alkanut jäädä toiseksi..

  11. Ari:
    Perjantaina 21. marraskuuta 2008 klo 8:13

    Morgan Jane!!
    Täällähän puhutaan näköjään lähes pelkkää asiaa… =)
    Onhab tuo ystävämme Unicum erikoisimpia makuja päällä maan
    ja ehdottomasti aivan loistavaa juomaa. Tuo Anun tekemä luonnehdinta on sattunut minun mielestäni aika nappiin!
    Tässäpä muutamia muita mielenkintoisia tuttavuuksia: Italialainen Averna, Tanskalainen Gammeldansk, Tsekkiläinen Becherovka, Liettualainen Malunininku… muutamia mainitakseni, mutta ei ole Unicumin voittanutta =)

Kerro: