Maanantaina 6. marraskuuta 2006
Kadota musiikkiin, kadottaa kaikki muu
Paul Auster sanoo sen kirjassaan Lasikaupunki (joka on osa huikeaa New York -trilogiaa) näin:
Olla musiikissa, joutua sen toistojen kehään; ehkä sinne voisi lopulta kadota.
Ruotsalainen rokkibändi Kent lähestyy samaa asiaa vastakkaisesta suunnasta kappaleessaan FF:
Vi räknar dagar, räknar år
En skymt av solen doft av vår
Snart kommer regnet som en våg
Och sköljer bort
allt som inte är musiken…
Kaksi tietä eri suuntiin, niiden risteyskohdassa musiikki - toistojen kehä, jonne voi kadota ja joka jää yhä jäljelle kun kaikki muu katoaa. Suljen silmät, mietin kaupungin katuja ja opettelen salaa hyräilemään ruotsiksi.
***
MERKKIPAALU: Juuri ennen tätä viestiä Kirja-addikti huomasi parantuneensa addiktiostaan. Hän syntyi uudelleen Eräänä iltapäivänä sateen jälkeen ja alkoi lähetellä Postikortteja kaupungeista. Tätä viestiä vanhemmat asiat ovat toisesta maailmasta. Ne ovat tuttuja, mutta toisenlaisia.
Maanantaina 6. marraskuuta 2006 klo 21:40
Kirjoitat kauniisti, hienosti tavoitat ylevän kauniin Austerilla ja melankolisen ahdistuksen Kentillä. Mitä ei sanoa voi, voi kuulla, mitä nähdä ei voi, sen voi tuntea.
Maanantaina 6. marraskuuta 2006 klo 21:48
Hei muuten, mihin katosi kirja-addikti? Kauniimpi nimihän tämä on, mutta hieno motto sinulla oli (joskin netissä siitä esiintyy erilaisia versioita ja sen jäljittäminen Shakespearen tai antiikin kirjallisuuden (Platon?) tekstikatkelmaan ei minulta onnistunut).
Maanantaina 6. marraskuuta 2006 klo 21:53
Hei Pekka, kiitos kauniista sanoistasi!
Mitä kirja-addiktin katoamiseen tulee, sanoisin, että hän parani addiktiostaan, loi nahkansa ja siirtyi toiselle todellisuuden tasolle. Tuo mainitsemasi motto ei nyt oikein muistu mieleeni, tarkoitatko sitä The Smiths -lainausta, joka oli otsikossa?
Maanantaina 6. marraskuuta 2006 klo 22:17
Hetken piti kelata, kuka suosikkini on päivittänyt, mutta sinähän se olit. Tervetuloa takaisin.
Maanantaina 6. marraskuuta 2006 klo 22:19
Kiitos kiitos. Ensin mietin, pitäisikö minun jotenkin esitellä itseni uudelleen, mutta sitten ajattelin, että pieni aivojumppa on hauskempaa. :)
Tiistaina 7. marraskuuta 2006 klo 9:09
Kyllä, tarkoitin juuri sitä Smiths-lainausta,
“There’s more to life than books, you know
But not much more.”
Teksti on tietääkseni Morrissey ja hän oli kirjallisesti tietoinen kirjoittaja.
Tiistaina 7. marraskuuta 2006 klo 16:08
Tykkään tuosta lainauksesta edelleen, mutta suhteeni kirjoihin on ehkä vähän muuttunut… tai liioitteluahan tuo on aina ollut. :)
Mutta en ole kyllä koskaan edes yrittänyt selvittää tuon lauseen alkuperää. Ilmeisesti se ulottuu aika kauas.
Tiistaina 7. marraskuuta 2006 klo 20:27
Minäkin mietin minkä ihmeen blogin olen tilannut, kun suosikkeihin ilmestyi aivan outo nimi. Onnea tälle uudelle kaunisnimiselle blogille! Mukavaa että kirjoitat taas :)
Tiistaina 7. marraskuuta 2006 klo 22:28
Kiitoksia vain. :) Luulen, että kirjoitusintoni palaa taas, kun olen vähän kaatanut aitoja ja laajentanut leikkikenttääni.