Eräänä iltapäivänä

“Tiedätkö, mitä Harrowdown Hillillä tapahtui?”, kysyi ystäväni kuunnellessamme Thom Yorken The Eraser -levyltä löytyvää, kyseisen paikan mukaan nimettyä kappaletta.

En tiennyt, en osannut olettaa sen kertovan todellisista tapahtumista. Olin vain huomannut, että tuon kauniin kappaleen sanoituksilla on hyvin julma kaiku:

Don’t walk the plank like I did
You will be dispensed with
When you’ve become inconvenient
Up on Harrowdown Hill
Where you used to go to school
That’s where I am
That’s where I’m lying down

Nyt tiedän enemmän.

17. heinäkuuta 2003 Harrowdown Hilliltä löytyi kuollut mies. Hän oli David Kelly, Iso-Britannian puolustusministeriön työntekijä, entinen YK:n asetarkastaja Irakissa. Hänen tarinansa löytyy Wikipediasta. Siellä kerrotaan, kuinka hän oli nimettömänä vuotanut lehdistölle salaisia tietoja Irakin joukkotuhoaseiden olemassaolosta - tai oikeastaan niiden olemattomuudesta - ja miten kielletty totuus, joka horjutti hänen maansa johtajien perusteita käydä sotaa Irakissa, lopulta maksoi hänelle hänen elämänsä.

Did I fall or was I pushed?
Did I fall or was I pushed?
And where’s the blood?
And where’s the blood?

Itsemurha, verenhukka aukiviilletystä ranteesta oli hänen kuolemansa virallinen selitys. Syyt jäävät arvailujen varaan, Yorkella on oma näkemyksensä:

I can’t take their pressure
No one cares if you live or die
They just want me gone
They want me gone

Jotkut tahot kyseenalaistavat koko selityksen. Mutta työnnettiinpä hänet rinnettä alas fyysisesti tai henkisesti, lopputulos on sama. The Observer-lehden haastattelussa Yorke kertoo, että Harrowdown Hill on vihaisin laulu, jonka hän on koskaan kirjoittanut:

“What disturbed me the most about it was the way that the Ministry of Defence in this country is able to operate. I think it’s a profound cancer at the centre of this society.”

Wikipedian Harrowdown Hill -kappaletta käsittelevässä artikkelissa mainitaan Yorken sanoneen, että hän kokee asian penkomisen hyvin epämukavaksi Kellyn surevien omaisten kannalta, mutta kappaleen julkaisematta jättäminen olisi ollut vielä pahempi asia.

Minä olen hänen kanssaan samaa mieltä. Yorke on käyttänyt tuntemaansa vihaa materiaalina, josta hän on muovannut jotain hyvin kaunista ja koskettavaa, puhuttelevaa. Harrowdown Hill tunkeutuu syvemmälle mieleeni kuin ehkä haluaisin, mutta silti olen hyvilläni, että se tekee niin. Kauneus antaa oikeutta suurten rattaiden alle jääneelle pienelle ihmiselle, sävelet kantavat tarinaa ja estävät unohtamasta.

I’m coming home
I’m coming home
To make it all right
So dry your eyes

Ja kun tarpeeksi moni tietää ja muistaa, ehkä jonain päivänä maailma on toisenlainen.

Aihe: rock.
Voit kommentoida viestiä tai lähettää trackback-viestin omalta sivustoltasi.